Vesistöt

Vesilahden pinta-alasta lähes 15% on järviä (noin 53 neliökilometriä). Vesilahdella on 48 järveä, joista suurimpiin kuuluvat Pyhäjärven Alhonselkä, Laukonselkä ja Sakaselkä (45 neliökilometriä Vesilahdella), Suonojärvi (2,2 neliökilometriä) ja Iso-Arajärvi (1,5 neliökilometriä Vesilahdella). Jos Pyhäjärveä ei oteta lukuun, Vesilahden järvien keskimääräinen pinta-ala on kuitenkin pieni (2 ha). Suurimmat joet Vesilahdella ovat Mantereenjärveen laskeva Koskenjoki ja Alhonselkään laskeva Naarvanjoki.

Vesilahden vesistöjen vedenlaatu

Vesilahden järvien ja jokien vedenlaatua on tutkittu jo vuodesta 1963. Vesilahden vedenlaatua tutkitaan säännöllisesti vuosittain rakennus- ja ympäristölautakunnan hyväksymän vesistötarkkailuohjelman mukaisesti.

Uusimmat vedenlaatutiedot löytyvät liitetiedostoissa olevista vedenlaaturaporteista. Vesilahden useimpien järvien vedenlaadusta löydät lisäksi tietoa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n järvien vedenlaatupalvelusta. Vedenlaatupalveluun pääset tästä linkistä.

Järviwiki on verkkopalvelu, jota rakennetaan ja julkaistaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyy perustiedot kaikista vähintään hehtaarin kokoisista järvistä Suomessa ja valmiit työkalut, joilla käyttäjät voivat jakaa muun muassa valokuvia ja havaintoja. Järwiwikiin pääset tästä linkistä.

Vesistöjen kunnostus ja hoito

Suomen ympäristöhallinnon verkkosivuilla kannattaa käydä tutustumassa vesistöjen kunnostussivustoon, kun suunnittelee lähivesistönsä kunnostusta ja hoitoa. Kunnostussivustoon pääset tästä linkistä.

Vesistön kunnostamisesta, esimerkiksi ruoppaamisesta ja vesikasvien niitosta, tulee tehdä ilmoitus vesirakennustyöstä Pirkanmaan ELY-keskukseen. Vesilupa ja -ilmoitukset-sivulle pääset tästä linkistä.

Vesilahden kunta myöntää kestävän kehityksen omatoimirahaa myös vesistökunnostuksiin. Omatoimirahahaku järjestetään vuosittain loppukeväästä.