Tällä viikolla (viikko 39) sinilevää havaittiin kahdeksalla havaintopaikalla, mukaan lukien Vesilahdessa Pyhäjärvellä.
Runsaasti sinilevää havaittiin Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa sekä Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä. Hieman sinilevää havaittiin Sastamalassa Houhajärvellä, Lempäälässä Kirkkojärvessä, Vesilahdella Pyhäjärvessä, Nokialla Pyhäjärven Maatialanlahdella sekä Halkoniemessä ja Pirkkalassa Pyhäjärven Kranstolpassa
Loppukesän ja syksyn viileät yöt madaltavat vesien pintalämpötiloja, mikä usein vähentää sinileväkukintojen esiintymistä. Myös valon määrän vähentyminen hillitsee levien kasvua. Runsaitakin sinileväkukintoja voi kuitenkin esiintyä vielä pitkälle syksyyn. Tällä hetkellä levämäärät ovat ajankohtaan nähden tavanomaisia Pirkanmaalla. Pintavesien lämpötilat ovat lähellä pitkän ajan keskiarvoa.
Levää on edelleen havaittavissa, mutta yhä vähemmän. Leuto syyskuu yhdistettynä voimakkaisiin sateisiin, jotka lisäävät sinilevän tarvitsemien ravinteiden kulkeutumista vesistöihin, edesauttavat leväkukintojen pintautumista. Lisäksi vanhenevaa sinilevää voi nousta pintaan ja tuuli kuljettaa sen rannoille havaittavaksi.
Syyskuussa oli eniten levää
Jokakesäinen yhdessä Pirkanmaan kuntien kanssa toteutettu sinileväseuranta päättyy kuluvan kesän osalta tähän viikkoon.
Tänä vuonna syyskuu nousi selvästi runsaimmaksi ajankohdaksi levän kannalta sen takia, että helteet kestivät pitkään. Kesän ennätyshelteet kestivät niin pitkään, että ravinteet ehtivät jo loppua heinäkuussa. Sateet toivat lisää ravinteita levien käytettäväksi vasta elokuun lopussa. Kuitenkin viikon 37 piikkiä lukuun ottamatta levätilanne on ollut tänä vuonna melko maltillinen, kuten alla olevasta kesän 2025 sinileväbarometrista voi nähdä.
Viranomaisseurannan lisäksi Pirkanmaan ELY-keskus sai kesän mittaan jonkin verran kansalaishavaintoja sinilevästä ympäri maakuntaa erityisesti loppukesästä. Havaintoja kirjataan järjestelmään aktiivisimmin silloin, kun levämassaa on silminnähtävästi paljon ja silloin, kun ihmiset viettävät enemmän aikaa vesistöjen äärellä.
– On kutenkin vaikea arvioida, mistä viime vuosina havaitut leväkukinnat tarkalleen johtuvat. Järvissä kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja kesän kasvukautta määrittää vallitsevien olosuhteiden lisäksi myös mm. edellisen vuoden ja talven hydrologiset olot. Ensi vuoden levätilannetta tulee määrittämään osaksi tulevan talven olosuhteet, kertoo Pirkanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon asiantuntija Oona Lehtinen.
JärviWiki-sivuston sinileväarkistossa voit tutkia maakunnittain, minkälaisia leväkesät ovat olleet kuluneen 27 vuoden aikana, kun leväseurantaa on nykyisessä muodossaan tehty. Sivulta pääset navigoimaan esimerkiksi leväbarometriarkistoon, josta pääset tarkastelemaan menneiden kesien viikoittaista levätilannetta joko maakunnittain tai koko maan kattavasti.
Leväkukintoja voi esiintyä kylmässäkin vedessä
Vaikka syksy tuo mukanaan viileämmät säät, sinileviä voi silti esiintyä järvien pinnalla. Tämä johtuu siitä, että vesien sekoittuminen nostaa pohjasta ravinteita pintaan, mikä tarjoaa leville otolliset kasvuolosuhteet. Kylmyys ei yksin riitä pysäyttämään niiden lisääntymistä.
Ei ole tavatonta, että eteläisessä Suomessa sinilevää tavataan jopa loka–marraskuussa, jos olosuhteet ovat otolliset. Mikäli sinilevillä on käytettävissään riittävästi ravinteita, ja jos talvi jää vähälumiseksi sekä järvien jääpeite ohueksi, auringonvalo pääsee tunkeutumaan jään läpi veteen. Tällöin sinilevää voi esiintyä jopa jään alla. Ilmiö on kuitenkin harvinainen, mutta mahdollinen.
