Nuoret ja ilmastonmuutos – polje pyörää, älä mopoa!

Nämä sivut ovat tarkoitettu Vesilahtelaisille nuorille. Sivuston materiaali on toteutettu yhteistyössä 17 vuotiaiden kesätyöntekijöiden kanssa kesän 2020 aikana, jotta nuoret saisivat mahdollisimmna paljon itseään kiinnostavaa tietoa ilmastonmuutoksesta ja Vesilahden kunnan ilmastotyöstä.

Mitä on ilmastonmuutos?

Ilmastonmuutoksella viitataan yleensä ihmisen toiminnasta aiheutuvaan maapallon lämpötilan nousuun, joka on meneillään nyt. Vaikka ilmastonmuutos on osaltaan normaalia maapallolle, tämänhetkinen ilmastonlämpeneminen ei ole normaalia.

Ilmastonmuutokseen on monia syitä. Ehkä suurin ja tunnetuin on kasvihuoneilmiö. Kasvihuoneilmiöllä tarkoitetaan ilmiötä, jossa osa auringon lämmöstä joka osuu maapalloon sitoutuu ilmakehään, kun osa lämmöstä taas katoaa takaisin avaruuteen. Ilman tätä ilmiötä maapallon keskilämpötila olisi n. 33°C alhaisempi. Kasvihuoneilmiö on mahdollinen erilaisten kasvihuonekaasujen ansiosta (esim. hiilidioksidia CO2)(Open iImasto-opasIlmasto-opas). Noin 1800-luvun lopusta lähtien maapallon keskilämpötila on noussut epätavallisen nopeasti. Tämä voidaan selittää kasvihuoneilmiön voimistumisella, joka johtuu kasvihuonekaasujen lisääntymisestä ilmakehässä. Kun kasvihuonekaasujen pitoisuus kasvaa, myös lämmönmäärä joka sitoutuu maapalloon kasvaa lämmittäen maapalloa. Fosiilisten polttoaineiden käyttäminen tuottaa hiilidioksidia ja kiihdyttää ilmastonlämpenemistä ja näin myös ilmastonmuutosta.(Open iImasto-opasWikipedia)

Ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan aiemmin selitettyä ilmiötä, ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ilmaston lämpenemistä ja siitä aiheutuvia ympäristö vaikutuksia. Näihin kuuluvat mm. napajäätiköiden sulaminen, merenpinnan nousu ja luonnon köyhtyminen. Ilmastonmuutoksella voi olla kohtalokkaita seurauksia ihmisille, jotka elävät jo lämpimillä tai kuivilla alueilla.

Teksti: Kesätyöntekijä Onni (17 vuotta) kesällä 2020

Miksi ilmastonmuutosta pitää hillitä, mutta myös sopeutua siihen?

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on tärkeää, koska siitä aiheutuvaa vahinkoa ei voi korjata sen tapahtumisen jälkeen. Ihmisille koituvat haitat tulevat näkymään varsin myöhään muiden vaikutusten ohella. Esimerkiksi erilaisten eläinten sukupuuttoon kuoleminen tulee tapahtumaan huomattavan nopeasti. Jääkarhujen määrä on laskenut huomattavasti napajäätiköiden sulamisen takia, eivätkä ne voi elää muunlaisessa ympäristössä. (WWF)

Toinen vähemmän tunnettu esimerkki ovat liemikilpikonnat. Liemikilpikonnien sukupuoli määräytyy rantahiekan lämpötilan mukaan. Lämpimällä säällä syntyy naaraspuolisia yksilöitä ja kylmällä taas koiraita. Tällaisille lajeille lämpötilasta aiheutuva yksilöiden sukupuolten määrän epätasapaino vaarantaa koko lajin. (WWF) Myös kotimaiset lajit ovat uhattuna. Suomessa naali on jo sukupuuton partaalla, kun myöhäiset ja lämpimät talvet ovat vieneet siltä elintilaa. Yleisesti suurin osa Pohjois-Suomen lajistosta on uhattuna. (Metsähallitus)

Silti ei näytä siltä, että ilmastonmuutokseen tullaan puuttumaan ajoissa. Maat eivät tunnu löytävän ratkaisua asiaan ja päätökseentekoon vaikuttavat erilaisten poliitisten ja kaupallisten tahojen intressit. Siksi meidän tulee myös varautua ilmastonmuutoksen etenemiseen ja tehdä valmisteluja siitä aiheutuvia haittoja varten. Lämpötilan noustessa jotkin maapallon alueet voivat muuttua elinkelvottomiksi, jolloin pohjoisimmille alueille tulee virtamaan ns. ilmastopakolaisia. Tutustu Yle:n artikkeliin, joka käsittelee ilmastopakolaisuutta oikealta sivupalkista.

Suomi on hyvässä asemassa ilmastonmuutokseen nähden. Olemme pohjoisella puolella maapalloa, joten lämpenemisestä voi koitua hyviä asioita, kuten lämmityskulujen laskeminen. Myös talvien leudontuessa eksoottisten lajikkeiden viljely tulee olemaan mahdollista. Ilmastonmuutoksen tulee kuitenkin silti suhtautua kriittisesti ja pyrkiä sen hillitsemiseen.

Teksti: Kesätyöntekijä Onni (17 vuotta) kesällä 2020

Vesilahden ilmastotyö

HINKU-verkosto

Vesilahden kunta liittyi Hiilineutraaliit kunnat -verkostoon vuonna 2018. Tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä 80 %:ia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Päästöjen vähentämisen tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta eli ilmakehän lämpiämistä. Verkosto kokoaa ilmastonmuutoksen hillinnästä kiinnostuneet kunnat, asiantuntijat ja yritykset yhteen.

Kuvaa klikkaamalla pääset Hiilineutraali Suomi -sivustolle.