Hannu Väisänen: Lemminkäisen sydän

Kuvaus

Hannu Väisänen palaa historiallisessa Laukon kartanossa Kalevalan laulujen maailmaan. Tällä kertaa Väisänen valjastaa taiteellisen taituruutensa kääntääkseen nykytaiteen kielelle Kalevalan kiivaimmasta riitapukarista ja kosiomiehestä kertovat runot.

Lemminkäisen hahmo on kiehtonut Hannu Väisästä viiden vuosikymmenen ajan. Lopullisen innoituksensa näyttely löysi Elias Lönnrotin Laukosta, jossa uusi Kalevala viimeisteltiin ja päivättiin vuonna 1849.

Väisänen kuvitti samaisen eepoksen 150-vuotisjuhlapainoksen vuonna 1999. Kalevalan kuvitustyön ytimeksi Väisänen nosti runojen rytmin, jonka poljento kuuluu myös uudessa mittavassa Sampo-maalauksessa.

Ranskan ateljeessa vastikään valmistuneiden teosten esityspaikaksi Väisänen valitsi Laukon kartanon monumentaalisen Viljamakasiinin. Näyttelytila luo väkevän betonisen perustan laulun ja loitsun mahtia tulkitsevien maalausten hersyvän heleälle estetiikalle.

Laukon näyttelyssä esitellään ensi kertaa suuressa mittakaavassa Väisäsen valokuvakankaalle maalaamia teoksia. Kalevalan säkeiden innoittamina kuvatut luontokuvat rakentavat käsinkosketeltavan materiaalisen perustan lyyrisille öljyvärimaalauksille.

Ikiaikaisesta loitsuperinteestä ja luonnonmystiikasta ammentavat valokuvamaalaukset avaavat ainutlaatuisen näköalan kalevalaisen taiteen pitkään perinteeseen.

Luovana etsijänä ja henkevänä esteetikkona Väisänen liikkuu sulavasti taiteen kaikilla kentillä. Laukon näyttelyn uniikkina yllätysmomenttina Väisänen esittelee ensimmäiset Kalevala-aiheiset taidemattonsa.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Galerie Forsblomin kanssa.

Hannu Väisänen (s. 1951) asuu ja työskentelee Lounais-Ranskassa. Viimeisimmät museonäyttelyt: ”12 kattoa” (Taidehalli 2022) ja ”Schillmark-variaatiot” (Ateneum 2020). Teoksia lähes kaikissa merkittävissä kotimaisissa museokokoelmissa. Väisäselle on myönnetty niin kuvataiteen kuin kirjallisuuden valtionpalkinnot. Kirjallisuuden Finlandia-palkinto vuonna 2007.