Vieraslajit ja haitalliset vieraslajit

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU, N:o 1143/2014) mukaan vieraslajella tarkoitetaan lajeja, jotka ovat ihmisten toiminnan takia levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle. Tulokaslajilla tarkoitetaan taas lajien luonnollista leviämistä.

Vieraslajien on vaikea sopeutua uuteen ympäristöön, mutta joskus ne menestyvät ja vakiintuvat osaksi elinympäristöä. Jotkut vieraslajit menestyvät erityisen hyvin ja uhkaavat elinympäristön alkuperäistä lajistoa, ekosysteemiä, viljelykasveja ja metsätaloutta. Tällaista selkeää haittaa aiheuttavia lajeja kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi. EU:n määrittämiä haitallisia vieraslajeja ovat, esimerkiksi jättipalsami, kaukasianjättiputki ja pesukarhu.

Vieraslajit saattavat aiheuttaa ekologista haittaa (esim. alkuperäislajistoon kohdistuva haitta), taloudellista haittaa (esim. vieraslajien aiheuttamat tuotantotappiot), terveydellistä haittaa (esim. vieraslajien levittämä tauti) tai sosiaalista haittaa (esim. vieraslajien vaikutukset virkistyskäyttöön).

Lähde: Vieraslajiportaali (2020)

Vieraslajien torjunta ja hävittäminen

Kansainvälinen Biodiversiteettisopimus jaottelee vieraslajien torjuntakeinot seuraavasti:

  • Ennaltaehkäisemisellä ja torjunnalla, esimerkiksi lainsäädännöllä, pyritään estämään vieraslajien saapuminen maahan.
  • Varhaisella havaitsemisella voidaan todeta maahan saapunut tai levinnyt vieraslaji ja estää sen leviäminen.
  • Havaittu vieraslaji voidaan myös hävittää, eli poistaa tietyltä alueelta tai tietystä paikasta.
  • Leviämisen estämisellä pyritään estämään vieraslajin leviäminen ja pitämään sen aiheuttama haitta mahdollisimman pienenä.
  • Jos maahan on jo saapunut vieraslajeja, niiden aiheuttamia haittavaikutuksia ja lajin levinneisyyttä pyritään estämään jatkuvilla pitkän aikavälin rajoittamistoimilla, esimerkiksi torjunta-aineilla.
  • Jossain vaiheessa vieraslajin läsnäolosta aiheutuva haitta poistuu tai vähenee, jolloin kyseessä on ihmisen sopeutuminen uuteen tilanteeseen

Lähde: Vieraslajiportaali (2020) ja Ympäristöministeriö (2017), Kansainvälinen yhteistyö – Luonnonsuojelu

On suotavaa, että jokainen kuntalainen poistaa omalta pihaltaan haitalliset vieraslajikasvit. Kasvit lajitellaan Pirkanmaan jätehuollon ohjeiden mukaan sekäjätteeseen hyvin pakattuina, jolloin ne päätyvät Tammervoiman hyötyvoimalaan. Jätesäkkeihin hyvin pakatut vieraslajit voi viedä myös jäteasemille.

Vieraslajit Vesilahdella

Vesilahdella voi törmätä valitettavan moneen vieraslajiin, joista osa on luokiteltu myös haitalliseksi vieraslajiksi. Alla on muutama esimerkki.

Teiden varsilla voi nähdä komealupiinia, joka on kansallisesti haitallinen vieraslaji. Komealupiini on ahkera leviämään ja sen leviämistä on enää vaikea estää. Komealupiini heikentää luonnon monimuotoisuutta ja alkuperäisten ketokasvien aluetta.

Kurtturuusu lisättiin viime vuonna haitallisten vieraslajien listaan. Se leviää tehokkaasti vaakajuuristonsa avulla ja syrjäyttää alueen alkuperäisen lajiston.

Erikoisempia vieraslajeja, johon Vesilahdella voi törmätä on hyytelösammaleläin. Sitä ei ole kuitenkaan luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, vaikka sitä esiintyy runsaasti Vesilahden alueella. Hyytelösammaleläin ei ole vaarallinen ihmiselle, mutta se voi vaikutta vesistöjen ekosysteemiin. Vesilahdella hyytelösammaleläintä on havaittu Pyhäjärven rannoilla.

Vesilahden alueella on myös paljon valkohäntäkauriita, jotka aikoinaan tuotiin Laukon kartanon tarhaan 1930-luvulla. Valkohäntäkauris luokitellaan tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi.