Luonto

Vesilahden luonnossa näkyy vuosituhantinen ihmisen käden jälki. Vesilahdelta on löytynyt merkkejä muinaisesta asutuksesta jo varhaiselta rautakaudelta (500eaa.-300jaa). Vesilahden luonto on vaihteleva ja monipuolinen. Sille on ominaista toisaalta laajat havumetsäalueet etenkin länsi- ja eteläosissa, maisemallisesti arvokkaat viljelysmaat savialueilla Pyhäjärven tuntumassa sekä kauniit järvimaisemat Pyhäjärven rannoilla. Luonnon monimuotoisuutta lisäävät pienet lehtoalueet, purot, lähteet, kallio-ja louhikkoalueet, kosteikot, muutamat suot sekä lukuisat pienet järvet sekä metsälaitumet, hakamaat ja niityt.

Vesilahden arvokkaat luontokohteet

Natura- alueet ja luonnonsuojelualueet Vesilahdella

Euroopan Unionin Natura 2000 -verkoston tarkoitus on turvata luontodirektiivissä mainittujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen sekä lintudirektiivissä tarkoitettujen linnustonsuojelualueiden suojelu.

Natura-alueilla ei saa heikentää merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue kuuluu Natura-verkostoon. Hankkeet ja suunnitelmat, jotka saattavat vaikuttaa Natura-alueen luonnonarvoihin alistetaan erityiseen vaikutusten arviointiin.

Vesilahdella on viisi Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa arvokasta luontoaluetta: Onkemäenjärvi (43 hehtaaria), Iso-Hyyhynen (31 hehtaaria), Kirveslammi (48 ha), Marttilan rantaniitty (2 ha) ja Niinimäen haka (2 ha). Vesilahden ja Akaan rajalla sijaitsevasta Kirveslammin alueesta osa kuuluu Lempäälän kuntaan.

Vesilahden Natura 2000-alueisiin pääset tutustumaan tarkemmin ympäristöhallinnon internetsivuilla:

Natura alueet kunnittain/Vesilahti.

Natura-alueiden lisäksi Vähäjärvi on suojeltu lintuvesi.

Vesilahden arvokkaiden luontokohteiden päivitystyö

Vesilahden kunnan arvokkaat luontokohteet on päivitetty luontokartoittaja Kari Laamasen sekä Pauli Riihisen toimesta. Päivitetyssä työssä on käyty läpi kaikki edellisen inventoinnin kohteet ja otettu myös uusia kohteita.

Arvokkaita luontokohteita selvityksen mukaan on 35. Verrattuna vuoden 1995 selvitykseen on jätetty pois Haapasenkulma (avohakattu), Sorrinlampi (ei merkittäviä lajeja), Halisennevan laidunniityt (laiduntaminen ja hoito lopetettu) ja Joutsensuo (umpeenkasvu). Kokonaan uusina alueina mukaan on otettu Palhonnokan ja Muhonvuorten vanhan metsän kohteet, sekä Kirkkolahden ja Sakoistenlahden merkittävät lintukohteet.

Lue kohteista alla olevasta linkistä. Kohteiden sijainnit löydät linkistä kohdekartat.

Vesilahden arvokkaat luontokohteet

Vesilahden arvokkaat luontokohteet -kohdekartat

Arvokkaat luontokohteet 1995

Pirkanmaan liitto kartoitti Vesilahden arvokkaat luontokohteet vuonna 1995. Kohteita löytyi 36. Katso kohteet lueteltuina ja kartalla alla olevasta linkistä.

Arvokkaat luontokohteet 1995

Erämaa-alueita, vanhoja metsiä ja kolometsiä on yhteensä neljä: Haapasenkulma (n.20ha), Lampijärven erämaa-alue (100ha), Hyyhysjärven erämaa-alue (90ha) (nyk. Natura 2000-alue) ja Laukon kolopuumetsikkö (2,5ha).

Arvokkaita lehtoja Vesilahdelta löytyy kuusi: Kurhiannokka (2ha), Ilmiännokka (4ha), Laukonhaka (12ha), Päiretniemi (2ha), Ahtialan lehmuslehto (0,4ha) ja Vähäjärven purolehto (0,25ha).

Puroista ja joista arvokkaita kokonaisuuksia ovat Huhkamonkolun luonnonpuro (ranta-alueineen 1,5ha) sekä Koskenjoki (n. 18ha).

Monimuotoisia ja arvokkaita järviä Vesilahdella on kuusi: Onkemäenjärvi (45ha), Vähäjärvi (45ha), Mantereenjärvi (100ha), Vaihtolammi (1ha), Vähämälitty(12ha) ja Sorrinlampi (5ha).

Pirkanmaan liiton selvityksessä mainitaan seitsemän perinnemaisemaa: Kukkolan keto, Marttilan, Mattilan, Halisevan, Moision ja Riihimäen laidunniityt sekä Niinimäen haka.

Arvokkaita kalliomuodostelmia ja jyrkänteitä Vesilahdella on mm. Maivanlahden jyrkänne (1,5ha), Lehmiojankallio (2ha), Pirunvuori (7,5 ha)  ja Linnakallio (5ha). Valtakunnallisesti inventoituja arvokkaita kallioalueita on Vesilahdella yhdeksän: 1.Pirunvuori, 2. Nikkilänvuori, 3. Lokkerinvuoret-Laskunvuori, 4. Haukkavuori, 5. Luukaalanvuori, 6. Pussimäenvuori, 7. Rantalanvuori-Komunvuori, 8. Rimminvuori, 9. Runkionvuori. Löydät ne kartalta alla olevasta linkistä.

Vesilahden arvokkaat kallioalueet

Vesilahden suoalueista valtaosa on ojitettuja ja pinta-alaltaan pieniä. Arvokkaisiin suoalueihin on luettu kuuluvaksi Mantereenrahka ja Hakasuo (100ha, räme ja kosteat rantaniityt) Hulausjärven länsirannalla, Saastonkulmalla sijaitseva Saunasuo (21ha, räme), Ahvenjärven itäpuolella sijaitseva Pahalammin suolampi (20ha), Jouttensuon räme ja niittyalue Alhonselän rannalla (7,5ha) ja Vuorisjärven nevamainen suoalue Suonojärven itäpuolella (28ha).

Vesilahden muinaisjäännökset

Vesilahden alueella on useita suojeltuja kiinteitä muinaismuistoja kuten ihmisten asuin- ja hautapaikkoja. Ne ajoittuvat lähinnä metallikausiin (pronssikausi n. 1500 eaa. – 500 eaa. ja rautakausi 500eaa.- 1150jaa.) Varhaisempia kivikautisia (n.8000 eaa.- 1500 eaa.) löytöjä ei tunneta, mutta niitäkin uskotaan olevan. Linnavuoria eli kalliolle ja mäille tehtyjen muinaisten linnoitusten jäänteitä Vesilahdella on kaksi. Vesilahden muinaisjäännökset löydät lueteltuina alla olevasta linkistä.

Vesilahden muinaismuistot