Narva

Narva on noin 1000 asukkaan laajahko kyläalue keskellä Vesilahtea. 35-40 kilometrin matka Tampereelle, Nokialle, Akaaseen, Valkeakoskelle ja Sastamalaan taittuu likimain puolessa tunnissa.

Päätien tuntumaan sijoittuvat Pyhäjärven Alhonselkä, Alhonlahti ja Laukonselkä. Hinsalan ja Laukon pohjoispuolella ovat Säijänselkä ja Vakkalanselkä. Pienempiä järviä ovat Narvajärvi, Lemmettyjärvi, Ahvenjärvi ja kaksi Särkijärveä. Suurimmat joet ovat Narvaan laskeva Narvanjoki ja Kostialaan laskeva Toivolanjoki. Kaikkien järvien vedet laskevat Nokianvirran kautta Kokemäenjokeen.

Maastoltaan Narvan seutu on hyvin vaihtelevaa. Enimmäkseen kuusta kasvavien metsien keskellä on kymmeniä vuoria. Myös kivikot ovat metsäalueilla tavanomaisia. Repaleiset peltoaukeat eivät ole missään aivan tasaisia. Maisemat muodostuvat sen vuoksi kiinnostaviksi ja mieleenpainuviksi. Maa- ja metsätaloutta harjoitetaan edelleen entisessä laajuudessaan joskin keskittyneemmin. Eniten on keskittynyt karjatalous.

Narva on ollut myös suosittu uudisrakennusalueena, minkä vuoksi se on kasvanut melko voimakkaasti 2000-luvun alkupuolella sekä kaavoitetuille alueille että haja-asutusalueille.

Mistä Narva tunnetaan?

Pirkanmaan alueella Narva tunnetaan joka viides vuosi tapahtuvista Narvan Markkinoista. Tapahtuma on nykyään lähinnä kotiseutujuhla, jossa on luonnollisesti myös markkinamyyntiä. Paikkana on Vilkinaron kotiseutumuseon alue Ylä-Narvantien varressa. Vuoteen 1787 asti Narvassa pidettiin koko Lounaisen Suomen tuntemat syysmarkkinat Antinpäivän aikaan. Markkinoiden alkua ei kukaan tiedä. Markkinoiden välivuosina järjestetään Perinnepäivä ja Maalaistori yleensä elokuun toisena lauantaina. Toukokuusta syyskuun loppuun on mahdollista päästä vanhan ajan toritunnelmaan kylän keskustan kesätorilla lauantaisin alkaen klo 8.30.

Narvan alueen kuuluisin yksittäinen kohde on luonnollisesti Suomen maineikkain kartano Laukon kartano, jonka varsin vaiherikasta menneisyyttä tunnetaan lähes parin tuhannen vuoden ajalta.

  

Maisemiensa ja idyllisen kylämiljöönsä ansiosta Narva on tullut tutuksi myös TV 2:n maalaiskomedioista, kuten Peräkammarin pojat, Mooseksen perintö ja Turvetta ja timantteja. Myös kirjailijat ovat saaneet Narvan seudulta inspiraationsa. Alhonlahden itäpuolella kesiään viettäneet Sinikka ja Tiina Nopola tunnetaan koko Suomessa mm. lastenkirjoistaan Heinähattu ja Vilttitossu sekä Risto Räppääjä. Alhonlahden länsipuolelta on lähtöisin Anneli Poukka, joka on kirjoittanut jo toistakymmentä romaania.

Kaupat, museot ja julkiset tilat

Kylässä on kaksi hyvin varustettua kauppaa; päivittäistavarakauppa ja rautakauppa. Vaikka muualla työssä käynti on nykyään yleistä, alueella on kauppojen lisäksi myös muuta yritystoimintaa; esim. bussiyhtiö, olutpanimo sekä rakennusalan yrityksiä. Maaseudulle ominaista elinkeinotoimintaa harjoittavat suuret nykyaikaiset karjataloustilat, maatilalomailupaikat sekä energiapuumursketta valmistava Viikari Oy. Lisäksi alueella on pienempiä maatalouteen liittyviä palveluja ja urakoitsijoita.

Vesilahden kotiseutumuseona toimii markkina-alueella sijaitseva Laukon vanha torppa Svartmark ja siihen liittyvät muut rakennukset. Museo on avoinna kesäsunnuntaisin. Pienin ja uusin museo on Narvan koulun vieressä sijaitseva Sorvala, joka muutaman muun rakennuksen kanssa jäi palamatta vuoden 1918 tapahtumissa. Sorvala on myös avoinna kesällä viikonloppuisin ja sen ohjelmaan kuuluvat vaihtuvat näyttelyt.

Narvan alueen suurin julkinen tila on ”Tähti” Nuorisoseuran omistama Narvan Seurantalo, jonne juhlijoita erilaisiin tilaisuuksiin mahtuu viitisensataa. Vielä enemmän väkeä mahtuu kesäisiin juhlatilaisuuksiin markkina-alueella sijaitseviin rakennuksiin. Ikäihmisten käytössä on ainakin toistaiseksi entinen hammaslääkärin toimitila, joka nyt tunnetaan nimellä Senioritalo.

Kunnallisista rakennuksista huomattavin on Narvan koulu, jonka toimitiloina ovat 1920-luvun alussa valmistunut puurakennus sekä suuri ja ajanmukainen uusi osa liikuntatiloineen. Kylän keskustassa on vuonna 2016 valmistunut Peuraniityn päiväkoti. Vesilahden kunnan rakennustoimisto sijaitsee entisen terveysaseman tiloissa Narvan koulun takana. Narvan kyläkirkko toimii Vesilahden seurakunnan yhtenä toimintapaikkana, jossa toisinaan pidetään myös jumalanpalveluksia.

 

Narvan alueen historiaa

Maanteidensä ja aiemmin myös vesiteidensä ansiosta Narva tunnettiin jo esihistoriallisena aikana turkisten kauppapaikkana. Sitä osoittavat mm. Karholannokan, koulun ympäristön, Hiidennokan, Kuralan ja Kostialan muinaismuistoalueiden rikkaat ja runsaat löydöt, joita on kuvattu useissa arkeologisissa teoksissa. Kuuluisimpia löytöesineitä ovat kyläkirkon tontin kaivauksissa 1956 löytynyt ristiretkiaikainen linturiipus sekä Karholannokan 300-luvun emaloitu solki, joka nykyään tunnetaan Karhottaren koruna. Kyläkirkon 1100-1200-luvun kalmiston arkeologit ovat todenneet kristilliseksi, joten paikalla on täytynyt olla bysanttilais-ortodoksinen kauppiaspyhäkkö. Lue lisää Narvan historiasta.

Kylätoimintaa

Narvan alueella on aika ajoin toiminut kyläyhdistys, mutta käytännössä kylän vapaaehtoisesta harrastustoiminnasta on vastannut suurimpien julkisten tilojen omistaja ”Tähti” Nuorisoseura ry. Seuran alaosastona toimii mm. Narvan Soittokunta. Museoasioissa yhteistyötä tehdään Vesilahden Museoyhdistyksen kanssa.