Vesilahden lastensuojelusuunnitelma 2009 -2012

1 JOHDANTO

1.1.2008 voimaan tullut uusi lastensuojelulaki velvoittaa kuntia laatimaan lastensuojelusuunnitelman (LsL 12 §). Lastensuojelulain 12 §:n mukaan kunnan tai useamman kunnan on yhdessä laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskevaa suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Lastensuojelusuunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa.

On tärkeää, että lastensuojelusuunnitelmaan sisällytetään konkreettisia kehittämistoimenpiteitä ja niiden toteutumista seurataan systemaattisesti valtuuston nelivuotiskauden aikana. Lastensuojelusuunnitelman tavoitteena on antaa kuntapäättäjille, palveluiden toteuttajille ja palveluiden asiakkaille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista, käytettävissä olevista palveluista ja niiden käytössä olevista voimavaroista.

Lastensuojelulain mukaan lastensuojelusuunnitelman tulee sisältää tiedot lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta, lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista, lastensuojelun tarpeesta kunnassa, lastensuojeluun varattavista voimavaroista, lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä, yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien järjestöjen ja laitosten välillä sekä suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.

Lastensuojelusuunnitelman tarkoituksena on tehdä kuntalaisille, päättäjille ja palvelun toteuttajille näkyväksi, millainen on ehkäisevän lasten suojelun ja lapsi –ja perhekohtaisen lastensuojelun kenttä Vesilahdella. Suunnitelman avulla on mahdollisuus luoda entistä parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytettävissä olevista palveluista.

Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Pirkko Partanen nimesi 13.5.2008 päivätyllä viranhaltijapäätöksellä lastensuojelusuunnitelmaa valmistelevan työryhmän. Työryhmään nimettiin seuraavat henkilöt:

• johtava lääkäri Mauri Jokinen
• vs. sosiaalityöntekijä (lastensuojelun ohjaaja) Rea Rintakoski
• lastensuojelun sosiaalityöntekijä Eeva-Maria Salo-Siltanen
• päivähoidon johtaja Arja Raunio, 1.8.2008 alkaen vs. päivähoidon johtaja Anne Mäki
• sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Risto Hoikkanen
• sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Pirkko Partanen

Työryhmän asiantuntijajäseniksi kutsuttiin liikunta- ja nuorisosihteeri Sari Juuti, sivistystoimen johtaja Tapani Pietilä ja Vesilahden seurakunnasta Harri Henttinen. Lisäksi kutsuttiin koolle järjestöjen ja yhdistysten edustajat pohtimaan lasten suojelun nykytilaa ja kehittämistä. Kirjastonjohtaja Kirsti Torikka on osallistunut suunnitelman tekoon kirjasto- ja kulttuuripalveluiden, kehittämispäällikkö Markku Männikkö asumisen- ja yhdyskuntasuunnittelun ja koulukuraattori Sini Rajaniemi oppilashuollon osalta.

Vesilahdessa lastensuojelusuunnitelmaa alettiin työstää keväällä 2008 ja se saatiin päätökseen kesällä 2009. Työryhmä kokoontui tuona ajanjaksona neljä kertaa. Lastensuojelussuunnitelman kokosi yhteen sosiaalityön opiskelija Minna Markula.

1.2. Uusi lastensuojelulaki

Uuden lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun (LsL 1 §). Lastensuojelulain 2 §:n mukaan vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista, mutta lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheellä apua riittävän varhain ja tarvittaessa ohjata perhe lastensuojelun piiriin.

Uuden lastensuojelulain myötä lastensuojelun suunnitelmallisuus on vahvistunut. Tästä osoituksena on erityisesti lakisääteinen lastensuojelusuunnitelma, joka on jokaisen kunnan tehtävä (LsL 12 §).

Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tarkoitettua ehkäisevää lastensuojelua. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä. (LsL 3 §) Koska ehkäisevää lastensuojelua on lastensuojelun lisäksi kunnan muiden palveluiden piirissä, voidaan ehkäisevän lastensuojelun sanovan ulottuvan kaikkiin lapsiin ja perheisiin kunnassa. Kunnan hallinnonalat ylittävän ehkäisevän työn tarkoituksena on havaita lasten ja perheiden ongelmat jo peruspalveluissa ja varhaisemmalla tuella ehkäistä varsinaisen lastensuojelun tarvetta. Lasten ja nuorten tarpeet tulee ottaa huomioon myös aikuisille suunnatuissa palveluissa. Tämä tarkoittaa erityisesti päihdehuolto- ja mielenterveyspalveluja. Järjestettäessä näitä palveluita aikuiselle, voidaan havaita, että hänen kykynsä huolehtia lapsesta on heikentynyt. Tällöin tuen tarve ja aikuisen kyky huolehtia lapsesta tulee selvittää ja turvata.

Uuden lastensuojelulain myötä lastensuojeluilmoituksen tekemisen kynnys on madaltunut ja ilmoitusvelvollisuus on laajentunut. Ilmoitusvelvollisia ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisin sekä seurakunnan työntekijöiden lisäksi muun muassa nuorisotoimen työntekijät sekä yksityisellä sektorilla toimivat palveluntuottajat. Salassapitovelvollisuus ei estä ilmoituksen tekemistä. Ilmoitus on tehtävä aina silloin, kun lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää.

2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI VESILAHDESSA

2.1 Vesilahtelainen lapsi - ja nuorisopolitiikka

Vesilahdessa on laadittu lapsi- ja nuorisopoliittinen selvitys eri toimialojen yhteistyössä 2000-luvun alussa. Lapsi- ja nuorisopoliittinen selvityksen tavoitteet ovat ohjanneet kunnallista päätöksentekoa ja toimintaa. Kunnanhallitus teki 19.2.2001 päätöksen lapsi –ja nuorisopoliittisen ohjaustyöryhmän toiminnan aloittamisesta nimeten työryhmän jäsenet. Työryhmä laati lapsi- ja nuorisopoliittisen selvityksen, jonka Vesilahden sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli ja hyväksyi. Lapsi- ja nuorisopoliittisessa selvityksessä oli lyhyen tähtäimen suunnitelma talousarviokaudelle 2002–2004 sekä jatkosuunnitelma ja toteutusehdotukset vuosiksi 2001–2016.

Lyhyen tähtäimen suunnitelmassa esitettiin toteutettavaksi kahdeksaa asiaa. Suunnitelmassa oli mm. seuraavanlaisia tavoitteita: mahdollisuuksien kartoittaminen psykologin toimen perustamiseen, erityislastentarhanopettajan konsultaatiomahdollisuuksien selvittäminen, kotipalvelun työntekijän kouluttaminen tehostettuun lapsi- ja perhetyöhön, psykiatrisen sairaanhoitaja toimenkuvan muuttaminen avotyöhön keskittyväksi ja tutustuminen muiden kuntien ja yhteisöjen lapsipolitiikkaan ja toimintamalleihin.

Jatkosuunnitelmassa esitettiin toteutettavaksi 12 eri kohtaa. Suunnitelmassa oli tavoitteena mm. seuraavanlaisia asioita: erilaisten vaihtoehtojen etsiminen pienten lasten hoitoon, esimerkkinä ”Vesilahti-lisä”, pitkäaikaisen ratkaisun löytäminen psykologin palveluiden järjestämiseksi, erityislastentarhan opettajan tuntimäärän lisääminen, kansalais- ja järjestötoiminnan kartoittaminen ja yhteistoimintamuotojen kehittäminen, työntekijöiden aktiivinen osallistuminen seutukunnalliseen ja alueellisen yhteistyöhön ja koulutustapahtumiin ja moniammatillisen seurantaryhmän perustaminen, joka seuraisi ja tarvittaessa linjaisi lapsi- ja nuorisopolitiikkaa.

Vesilahden lapsi- ja nuorisopolitiikan voidaan sanoa olevan ”hyvällä mallilla”, sillä lapsi –ja nuorisopoliittisen selvityksen kaikki tavoitteet, sekä lyhyen –että pitkän ajan, ovat toteutuneet jo tähän (vuoteen 2009) mennessä! Edellä mainittujen tavoitteiden toteutumisen lisäksi lastensuojelutyötä on vahvistettu perustamalla vuonna 2008 sosiaalityöhön lastensuojelun ohjaajan toimi ja resurssoimalla kahden sosiaalityöntekijän työpanos pääsääntöisesti lastensuojelutyöhön. Koulun oppilashuoltoon on perustettu vuonna 2008 koulukuraattorin virka ja nuorisotyöhön vuonna 2008 nuoriso-ohjaajan toimi (30 % nuorisotyö ja 70 % iltapäiväkerhotoiminta). Nämä edellä mainitut toimenpiteet ovat olleet isoja askelia Vesilahden ehkäisevän ja lapsi - ja perhekohtaisen lastensuojelun kentällä.

2.2 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila

2.2.1 Lapsiperheet ja lasten ikärakenne

Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Vesilahdessa oli vuoden 2008 lopussa 4251 asukasta. Vesilahden asukasluku on viime vuosien aikana noussut tuntuvasti ja erityisesti lapsiperheiden määrä on lisääntynyt. Vielä kolme vuotta aikaisemmin eli vuoden 2005 lopussa Vesilahdessa oli 3834 asukasta. Alle 18-vuotiaita oli vuonna 2007 Indikaattoripankki Sotkanetin mukaan 29,1 prosenttia, kun vastaava määrä koko Suomessa oli 21,9 prosenttia. 0-6-vuotiaita oli väestöstä 10,8 prosenttia, kun vastaava prosenttiosuus koko maassa oli 7,6.

Vuonna 2007 Vesilahdessa oli lapsiperheitä yhteensä 49 prosenttia kaikista perheistä, vastaavan luvun ollessa 40,2 Pirkanmaan ja 40,9 prosenttia koko maan osalta. Näistä lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä oli koko maassa 20 prosenttia ja Vesilahdessa 9,9 prosenttia.

2.2.2 Työllisyys ja työttömyys

Indikaattoripankki Sotkanetin tietojen mukaan vuonna 2006 Vesilahden väestöstä työllisiä oli 42,6 prosenttia. Vesilahdessa suurimmat työllistäjät ovat julkiset palvelut (28,1 %), teollisuus (19,4 %) ja kauppa, majoitus ja ravitsemustoiminta (15,4 %). Maa- ja metsätaloudesta elantonsa saa 9,9 prosenttia.

Vuonna 2007 Pirkanmaan alueella työvoimasta oli työttömänä 8,4 prosenttia ja koko maassa 8,4 prosenttia. Vesilahdessa vastaava luku oli 7 prosenttia. Vuonna 2007 pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli Vesilahdessa 31,7 prosenttia. Vastaavasti vuonna 2007 koko maassa pitkäaikaistyöttömiä oli 24 prosenttia ja Pirkanmaan alueella 26,3 prosenttia kaikista työttömistä.

Nuorisotyöttömyyttä koskevien tilastojen mukaan vuonna 2007 15 - 24-vuotiaasta työvoimasta oli työttömänä Vesilahdessa 10,4 prosenttia, Pirkanmaalla 9 prosenttia ja koko maassa 9 prosenttia.

2.2.3 Toimeentulotuki

Vuonna 2007 kaikista maamme asukkaista toimeentulotukea sai 6,5 prosenttia. Vastaava luku oli Pirkanmaalla 6,4 prosenttia ja Vesilahdessa 3,3 prosenttia. Vuonna 2007 kaikista maamme lapsiperheistä sai toimeentulotukea 8,1 prosenttia. Pirkanmaan alueella toimeentulotukea saavien perheiden osuus oli suurin piirtein sama: 8,3 prosenttia. Vesilahdessa oli samana vuonna 3,3 prosentille lapsiperheistä myönnetty toimeentulotukea. Lyhytaikaisesti toimeentulotukea saaneet yksinhuoltajaperheet muodostivat koko maassa 5,3 prosenttia kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista. Vesilahdessa sama luku oli 6,4 prosenttia.

Koko maassa vuonna 2007 toimeentulotukea sai 18 - 24-vuotiaista 12,3 prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä. Pirkanmaalla kyseinen luku oli 11,8 prosenttia ja Vesilahdessa 10,7 prosenttia. Vuonna 2007 toimeentulotukimenot asukasta kohden olivat koko maassa 90 euroa, Pirkanmaalla 84 euroa ja Vesilahdessa 41 euroa.

2.2.4 Koulutus

15 vuotta täyttäneistä keskiasteen koulutuksen suorittaneita oli vuonna 2007 koko maassa 38,4 prosenttia. Pirkanmaalla tämä osuus oli 40,1 prosenttia ja Vesilahdessa 39,2 prosenttia. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneita oli puolestaan koko maassa 26,2 prosenttia ja Pirkanmaan alueella 26,7 prosenttia kaikista 15 vuotta täyttäneistä. Vesilahdessa korkea-asteen koulutuksen suorittaneita, yli 15-vuotiaita oli 25,8 prosenttia.

Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17 - 24-vuotiaita oli vuonna 2007 koko maassa 11,7 prosenttia ja Vesilahdessa 11,9 prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä.

3 ENNALTAEHKÄISEVÄ LASTEN SUOJELU VESILAHDESSA

3.1 Lapsen ja nuoren elinympäristö

3.1.1 Eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu on yhdyskuntien voimavarojen ja elinolojen laaja-alaista kehittämistä monien yhteistyötahojen voimin. Nykyisten yhdyskuntien kehittäminen tulee nähdä osana seutu- ja kuntastrategioita. Yhdyskuntien ja seutujen eheyttäminen tulee sisäistää osaksi kuntien toimintatapoja eräänä kestävän kehityksen perustehtävänä (erityisesti sen sosiaalinen ulottuvuus). Työssä tarvitaan poliittisen ja virkajohdon tukea, eri hallinnonalojen ja paikallisten toimijoiden keskinäistä sitoutunutta yhteistyötä ja taitavia kehitysprosessin toteuttajia.

Eheyttävän suunnittelun sisältö harkitaan tilanteiden ja resurssien mukaisesti ottaen huomioon sekä paikalliset lähtökohdat että tarpeet. Kehittämisen kohteina voivat olla mm. yhdyskunnan

-       lähiympäristön laatu väestömäärä ja –rakenne

-       yritystoiminta ja työpaikat

-       sosiaalinen toimivuus ja ongelmat – yhteisöllisyyden kartuttaminen

-       tekniset verkostot

-       kaupalliset ja julkiset palvelut (saavutettavuus)

-       liikenneturvallisuus ja liikkumisympäristöt

-       vapaa-ajan toimintojen mahdollisuudet.

Hyvä yhdyskuntasuunnittelu tukee ja edistää sosiaalisten kontaktien syntymistä. Hyvä asuin- ja palveluympäristö mahdollistaa perheille monipuoliset mahdollisuudet elämiseen ja yhdessä toimimiseen. Kuntasuunnittelussa lapsia ja nuoria otetaan vanhempien rinnalla mukaan valmistelemaan ja toteuttamaan lyhytkestoisia kehittämishankkeita.

Kehittämistoimenpiteet:

·         kehitetään lasten ja nuorten monipuolista osallistumista lähiympäristöjensä kehittämiseen

3.1.2 Asuminen

Perustuslain mukaan ”Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä”.

Asunto-olojen kehittämisestä annetussa laissa kehittämisen perustavoitteena on turvata jokaiselle Suomessa vakinaisesti asuvalle mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen.

Lain mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä puutteellisesti asuvan, pienituloisen ja vähävaraisen väestön sekä nuorison ja lapsiperheiden asunnonsaannin ja asumisen tason parantamiseen ja asumismenojen kohtuullisuuden turvaamiseen sekä alueiden samoin kuin väestöryhmien välisten asumistasoerojen vähentämiseen.

Lastensuojelulain mukaan kunnan on viivytyksettä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukaan asunnot, kun lastensuojeluntarve oleellisilta osin johtuu esim. puutteellisista asumisoloista tai asunnon puuttumisesta tai kun mainitut seikat ovat oleellisesti esteenä lapsen ja perheen tai sellaisen itsenäistymässä olevan nuoren kuntoutumiselle, joka ennen 18-vuottaan on ollut lastensuojelun asiakkaana.

Vesilahden asumisen visio 2016

”Vesilahti on hallitusti kasvava, viihtyisä, perhearvoja tukeva ja turvallinen maaseutukunta Tampereen kaupunkiseudulla. Vesilahden kuntamaisema vesistöineen perustuu kehittyvien taajamien (Kirkonkylä, Narva, Koskenkylä) ja aktiivisten maaseutukylien vuorovaikutukseen. Vesilahden vahvuustekijöitä ovat hyvät tieyhteydet, kylätoiminta (yhteisöllisyys), laadukas ympäristö, pientalovaltaisuus, toimivat peruspalvelut, kulttuuri, seudullinen yhteistyö ja elinkeinoelämän kehittyvä toimintaympäristö. Kuntalaisten työpaikat sijaitsevat sekä Vesilahdessa että muualla Tampereen kaupunkiseudulla. Kasvavia etätyön mahdollisuuksia on hyödynnetty kunnan asuntopolitiikassa.”

Kriittisinä menestystekijöinä ovat laadukas ja monipuolinen asuminen, taajamien ja kylien kehittäminen sekä hyvän asuinympäristön säilyttäminen. Maanhankinnan, kaavoituksen ja rakentamisen prosessien hallinta varmistaa edellytykset hyvän ja kokonaistaloudellisesti toimivan yhdyskuntarakenteen syntymisen ja säilymisen.

Strategiset linjaukset asuntotuotannossa:

-       Asuntorakentamisessa turvataan tuotannon monipuolisuus ja valinnanvapaus kaiken ikäisille myös erityistarpeet huomioon ottaen ja tarkoituksenmukaista keinovalikoimaa käyttäen ja hyödyntäen (kehittämiskumppanuudet). Asuntojen hintoja hillitään pitämällä tontti- ja asuntotarjonta riittävänä sekä tarvittaessa myös kasvua hillitsemällä

-       Tavoitteena on, että kunnassa tuotetaan kaudella 2008 – 2016 aloitusvuoden mukaan arvioituna noin 40 asuntoa vuodessa. Haja-asutusalueilla rakennetaan noin 10 asuntoa vuosittain. Kunta toimii asuntotuotantoroolissa ensisijaisesti mahdollistajana. Kunnalla ei ole omaa asuntotuotantoa

-       Pientaloasumista kehitetään ihmisen mukaista mittakaavaa soveltamalla ja yhteisöllisyyden edellytyksiä tukemalla.

-       Yhteistyö rakennusalan yritysten kanssa jatkuu samoin kuin Kunta-asunnot Oy:n kanssa

3.2 Lapsen ja nuoren terveyspalvelut

3.2.1 Äitiys ja lastenneuvolat

Neuvolan tavoitteena on edistää ja ylläpitää lasta odottavien sekä alle kouluikäisten lasten perheiden terveyttä ja hyvinvointia puuttumalla kasvun ja kehityksen pulmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin sekä inhimilliset että yhteiskunnalliset kustannukset voidaan minimoida. Äitiysneuvolan tehtävänä on turvata ja edistää odottavan perheen terveyttä ja hyvinvointia. Pyrkimyksenä on raskaudenaikaisten häiriöiden ehkäisy, häiriöiden varhainen tunnistaminen ja tarvittaessa odottavan äidin hoitoon ohjaaminen ja perheen tukeminen. Lastenneuvolan tavoitteena on alle kouluikäisten lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tunnistamalla ja puuttumalla mahdollisiin kasvun ja kehityksen häiriöihin tai perheen pulmatilanteisiin mahdollisimman varhain.

Neuvoloiden työ koostuu raskaana olevien sekä alle kouluikäisten lasten säännöllisistä terveystarkastuksista, kotikäynneistä, perhevalmennuksesta sekä erityistukea tarvitsevien tukemisesta mm. lisäkäynnein. Terveystarkastuksissa pyritään tunnistamaan sekä fyysisiin sairauksiin liittyviä riskitekijöitä että psyykkisiä ongelmia ja puuttumaan ongelmiin mahdollisimman varhain. Neuvoloissa lapsiperheiden tuen tarvetta kartoitetaan ja tukea tarjotaan siten, että synnytyksen jälkeiset kotikäynnit tehdään kattavasti ja havainnoidaan varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia.

Neuvolatoimintaa on kahdessa eri toimipisteessä, Kirkonkylän terveyskeskuksessa ja Narvan terveysasemalla. Terveydenhoitajaresurssi neuvolatyöhön on kaksi ja puoli henkilöä ja työ on laaja-alaista kattaen koko neuvolasektorin. Lääkäreistä kaksi väestövastuulääkäriä tekee neuvolatyötä muun työn ohella ja työajasta siihen menee yhteensä noin 7 tuntia viikossa.

Neuvoloissa terveystarkastukset suoritetaan nykyisten suositusten mukaisesti, äitiysneuvoloissa terveydenhoitajan käyntejä on 12–14  ja lääkärikäyntejä 3–4 , lastenneuvoloissa terveydenhoitajan tarkastuksia on 14 ja lääkärintarkastuksia 5. Terveydenhoitajien kesken yhtenäisistä käytännöistä on sovittu ja yhteistyö myös muiden terveyskeskuksen työntekijöiden kanssa toimii hyvin. Kirkonkylän terveyskeskuksessa neuvolan on helppo toimia yhteistyössä myös psykiatrisen sairaanhoitajan, psykologin ja fysioterapeutin kanssa, kun työntekijät toimivat samoissa tiloissa. Narvan terveysasemalla etäisyys hankaloittaa joissakin tilanteissa nopeaa konsultaatiota.

Asiakasmäärät vuonna 2007: Äitiysneuvolassa kävi terveydenhoitajilla 102 eri henkilöä ja lääkäreillä 79. Lastenneuvolassa kävi terveydenhoitajilla 384 eri henkilöä ja lääkäreillä 178.

Käyntien määrät vuonna 2007: Äitiysneuvolassa terveydenhoitajilla oli 516 käyntiä ja lääkäreillä 122. Lastenneuvolassa oli terveydenhoitajilla 979 käyntiä ja lääkäreillä 216.

Lapsiperheiden määrän voimakas kasvu on jo nyt aiheuttanut sen, että lääkäriresurssia neuvolatyöhön tarvittaisiin lisää. Jos kasvu jatkuu ennallaan, niin myös terveydenhoitajaresurssia joudutaan jatkossa lisäämään.

3.2.2 Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää kouluikäisten lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia yhteistyössä koulun muun henkilöstön ja vanhempien kanssa. Kouluterveydenhuollon toiminta koostuu kouluyhteisön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä yksilökohtaisista säännöllisistä terveystapaamisista ja tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tukemisesta. Terveystarkastuksissa pyritään tunnistamaan tukea tarvitsevat lapset ja nuoret sekä havaitsemaan ja puuttumaan kasvun ja kehityksen pulmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarkoituksenmukaisin keinoin. Tuen tarvetta kartoitetaan ja tukea tarjotaan mm. tapaamalla lasten vanhempia laajojen terveystarkastusten yhteydessä ja osallistumalla oppilashuoltoryhmien toimintaan.

Kouluterveydenhuollossa terveystarkastukset toteutetaan nykyisten suositusten mukaisesti, terveydenhoitaja tapaa koululaiset joka luokalla ja laaja-alaiset terveystarkastukset tehdään 2., 5. ja 8. luokilla.

Kouluterveydenhuollossa toimii yksi päätoiminen kouluterveydenhoitaja, jonka toimipiste on Kirkonkylän koululla, mutta hän käy myös Ylämäen koululla. Narvan terveysaseman terveydenhoitaja huolehtii Narvan ja Onkemäen koulujen kouluterveydenhoitajan tehtävistä. Koululääkärin tehtäviä hoitaa Narvan terveysaseman omalääkäri, jonka työajasta yksi aamupäivä viikossa on varattu kouluterveydenhuoltoon. Kouluterveydenhuoltoon tarvittaisiin lisää koululääkärin työpanosta.

Asiakasmäärät vuonna 2007: Terveydenhoitajilla kävi 554 eri oppilasta ja lääkärillä 160.

Käyntien määrät vuonna 2007: Terveydenhoitajilla oli 1609 käyntiä ja lääkärillä 165.

Kouluterveydenhuollon oppilasmäärä syksyllä 2008 oli 582.

3.2.3 Perusterveydenhuollon muu toiminta

Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäiseminen on merkittävässä roolissa kaikessa perusterveydenhuollon toiminnassa. Lasten ja nuorten hakeutuessa vastaanotolle huomioidaan fyysisten syiden ja psyykkisten ongelmien taustalla vaikuttavat perheen ja muun lähiympäristön vaikutukset. Omalääkärit tapaavat usein samoja lapsia ja nuoria myös neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa ja ovat usein myös lasten vanhempien omalääkäreitä, jolloin taustalla vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen on helpompaa. Vastaanotoilla tehdään tiivistä yhteistyötä neuvoloiden ja koulujen terveydenhoitajien kanssa.  

Terveyskeskuksessa on oma psykologi, jonka vastaanotto sijaitsee pääterveysasemalla. Terveyskeskuspsykologin työnkuva painottuu lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyyn ja työn painopiste on varhaisessa puuttumisessa ja ehkäisevässä mielenterveystyössä.  Terveyskeskuspsykologin tehtäviin kuuluu myös koulupsykologina toimiminen, silloin työhön kuuluu oppimisvaikeuksien, erilaisten koulunkäyntivaikeuksien ja psyykkisen tilanteen arviointia neuvottelujen ja psykologisten tutkimusvälineiden avulla.

Terveyskeskuksen psykiatrisen sairaanhoitajan työnkuvaa on muutettu siten, että työssä painottuu nuorten ja lapsiperheiden kanssa tehty työ. Psykiatrinen sairaanhoitaja tekee yhteistyötä lasten ja nuorten asioissa muiden perusterveydenhuollon työntekijöiden kanssa ja myös erityispalveluidenkanssa.

3.2.4 Erityispalvelut

Terveyskeskuksessa käy konsultoiva lastenpsykiatri kerran viikossa ja nuorisopsykiatri noin kerran kahdessa - kolmessa viikossa. Nämä lähipalveluina toteutetut erikoissairaanhoidon palvelut helpottavat yhteistyötä perusterveydenhuollon henkilöstön kanssa sekä nopeuttavat ongelmallisten potilastapausten hoitoa. Heidän palveluja käytetään sekä suoraan asiakastyöhön että eri työntekijöiden konsultaatioihin.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä hankitaan ne lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon palvelut, joita ei pystytä lähipalveluina järjestämään.

Terveyskeskuksen kuntoutustyöryhmän kautta hankitaan ostopalveluina lasten ja nuorten lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terapioita, kuten puheterapiaa, toimintaterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta.

Lempäälän perhetyön yksiköstä ostetaan puheterapian arviointikäyntejä ja osa kuntoutusjaksoista sekä niitä psykologipalveluita, mitä omana toimintana ei pystytä järjestämään. 

Kehittämistoimenpiteet:

• Lapsiperheiden määrän kasvaessa seurataan neuvolaikäisten ja kouluikäisten lasten lukumäärien muutoksia. Käyntitilastoista seurataan vuosittain äitiys- ja lastenneuvolakäyntien sekä kouluterveydenhuollon käyntien lukumääriä terveydenhoitajilla ja lääkäreillä. Verrataan näitä voimassaoleviin valtakunnallisiin suosituksiin ja huomioidaan taloussuunnitelmissa, jos uusia resurssitarpeita ilmenee.
• Yhteistoiminta-alueen alkaessa harkitaan kouluterveydenhuollon lääkäritoiminnan keskittämistä yhteisen koululääkärin hoidettavaksi.  Myös neuvolalääkärin toiminnassa voi kyseeseen tulla yhteistoimintaa ja keskittämistä.
• Perusterveydenhuollossa on painopisteenä ollut lasten ja nuorten mielenterveystyö ja sitä on resurssoitu lisää vuoden 2009 alusta. Seurataan käyntimäärien muutoksia psykologin ja psykiatrisen sairaanhoitajan osalta sekä lähipalveluina ostettujen erikoissairaanhoidon palveluiden osalta. Tavoitteena on nopea ensiarvio ja hoito kiireellisyysarvion perusteella.
• Varataan riittävä määrä rahaa lasten ja nuorten lääkinnälliseen kuntoutukseen ja seurataan hoidon tuloksia.   

3.3. Lapsi päivähoidossa ja kouluikäinen lapsi ja nuori

3.3.1. Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään ja vanhemmuudessaan. Tämä merkitsee sitä, että lapsen terveyttä ja toimintakykyä vaalitaan ja perustarpeista huolehditaan. Ehkäisevää lasten suojelua toteutetaan varhaiskasvatuksen piirissä tuen tarpeen eri vaiheissa. Kasvatuskumppanuus päivähoidon ja vanhempien välillä linkittyy kaikkiin näihin vaiheisiin.

Peruspäivähoito

Perheen hakiessa lapselleen hoitopaikkaa päivähoidon henkilöstö käy keskustelun palvelutarpeesta sekä palveluvaihtoehdoista perheen kanssa. Tavoitteena on löytää yhteistyössä perheen kanssa lapsen edun mukainen ja perheen elämäntilanteeseen parhaiten sopiva vaihtoehto. Päivähoitomuodon ja – paikan valintaan vaikuttavat sekä lapsen erilaiset kuntoutustarpeet tai kotouttamisen tarve tai perheen elämänhallinnan erilaiset vaikeudet.

Varhaiskasvatustoiminnassa hyvät ja läheiset vuorovaikutussuhteet ovat pienten lasten toiminnan keskeinen perusta ja lasta kehitysriskeiltä suojaava tekijä. Peruspäivähoidon laatu vaikuttaa keskeisesti siihen, millaiset edellytykset turvallisille ja kiinteille vuorovaikutussuhteille päivähoidossa kyetään luomaan.

Varhaisen tuen vaihe

Kun lasta hoitavissa aikuisissa herää huolta lapsen kasvuun, kehitykseen tai oppimiseen liittyen tiivistetään yhteistyötä perheen kanssa. Kasvatuskumppanuus toteutuu vuorovaikutuksena, jossa keskeistä on molemminpuolinen luottamus osapuolten kesken. Käytännössä tämä toteutuu aktiivisina tavanomaista intensiivisempinä kasvatuskeskusteluina. Kasvatustoiminnan toteutuksessa painottuu ennalta ehkäisevä toiminta. Tämä merkitsee mm. kasvuympäristön ja kasvatustoiminnan muokkaamista lasten kehityksellisten tarpeiden ja toisaalta lasten kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Toiminnassa käytetään kuntouttavia elementtejä, ryhmätoimintaa sekä lapsen oman toiminnan ohjausta ja tuetaan kehityksen eri osa-alueita. Tavoitteet ilmaistaan lapsikohtaisesti suunnitelmassa.

Kiertävän erityislastentarhanopettajan antamat palvelut sekä huolen puheeksiottaminen

-koulutus ja -toimintamalli rohkaisevat ja antavat valmiuksia hoito- ja kasvatushenkilöstölle lasten elinoloja koskeviin riskeihin puuttumisessa. Kiertävä erityislastentarhanopettaja huolehtii myös siitä, että lapsi ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa

Kun lapsen erityisen tuen tarve on pitkäkestoista, lasta tuetaan myös rakenteellisin tukitoimin varhaiskasvatuksessa integroimalla heidät peruspäivähoitoon ja poikkeustapauksessa myös kotihoitoon. Varhaiskasvatus toimii moniammatillisessa verkostossa lasta hoitavien tahojen kanssa. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle on keskeistä löytää yhteistyössä kasvun ja oppimisen polku, jossa turvataan lasten suotuisa kehitys, oppiminen ja tukitoimien jatkuvuus.

Mikäli varhaiskasvatuspalveluissa huoli lapsesta kasvaa erittäin suureksi, tehdään lastensuojeluilmoitus, jonka tavoitteena on puuttua mahdollisimman varhain lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia vaarantaviin riskitekijöihin. Lapsen varhaiskasvatus on korjaavan lastensuojelun yksi avohuollon tukitoimi, joka tapahtuu varhaiskasvatuksen peruspalvelujen sisässä. Onnistuakseen se vaatii selkeän palveluohjauksen lastensuojelusta, moniammatillisen verkoston tuekseen ja hyvät yhteistyökäytännöt kuntouttavien tahojen kanssa.  Lapsen oma sosiaalityöntekijä vastaa asiakkaan palvelukokonaisuudesta. Lapsikohtaisessa suunnitelmassa määritellään varhaiskasvatuksen osuus, jota varhaiskasvatus toteuttaa lapsikohtaisten tavoitteiden mukaisesti.

Varhaiskasvatus Vesilahdessa

Vesilahdessa toimii kahdeksan päiväkotia, viisi ryhmäperhepäiväkotia ja kahdeksan kotona työskentelevää perhepäivähoitajaa. Pappilan päiväkodissa tarjotaan vuorohoitoa sitä tarvitseville lapsille. Lapsia kunnallisessa päivähoidossa on yhteensä noin 250. Kunnallisen päivähoidon piirissä työskentelee 66 henkilöä. Päivähoito on jakautunut kolmeen alueeseen: Kirkonkylä, Koskenkylä ja Narva. Koskenkylässä ja Narvassa päiväkotien aluejohtajat tekevät lasten hoitopäätökset ja sijoitukset.

Vesilahden päivähoidossa ovat luontoarvot vahvasti mukana. Metsä-Mörri -luonto- ja ympäristökasvatuspedagogiikkaa toteutetaan useissa päiväkodeissa ja henkilökunnalle pyritään järjestämään Metsä-Mörri -ohjaaja -koulutusta vuosittain.

Päivähoidossa on vuosittain noin 10 lasta, joilla on erityispäivähoidon lausunto. Nämä lapset on sijoitettu integroituina sopiviin lapsiryhmiin ja heille mietitään yhdessä vanhempien, asiantuntijoiden (esim. psykologi, puheterapeutti), kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelto) ja päivähoidon henkilöstön kanssa tarvittavat tukitoimet erityisen tuen suunnitelmassa. Erityispäivähoidon työmuotoina ovat erityislastentarhanopettajan konsultaatio henkilökunnalle, kotitehtävät ja pienryhmät (esim. kielelliset ja vuorovaikutusleikkiryhmät). Päivähoidossa on myös lapsia, joille päivähoito on osa lastensuojelun ennaltaehkäisevää työtä. Yhteistyöverkosto päivähoidon, sosiaalityön, perhetyön ja terveydenhuollon kanssa toimii tarvittaessa.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan Ahtialan ja Tikankolon ryhmäperhepäiväkodeissa sekä perhepäivähoidossa.

Vuonna 2005 perustettu päivähoidon suunnitteluryhmä jatkaa työtään päivähoidon tilatarpeiden ja suunnittelun saralla. Elokuussa 2010 valmistuu uusi Pappilan päiväkoti-koulu, jossa on 84 päivähoitopaikkaa ja tilat neljälle esi- ja alkuopetuksen ryhmälle. 

Vesilahdessa työskentelee lisäksi kaksi yksityistä perhepäivähoitajaa ja syksyllä 2009 aloittaa yksityinen ryhmäperhepäiväkoti WillaRoosa Kirkonkylässä.

Kehittämistoimenpiteet:

·         Suositellaan, että hoito- ja kasvatustiimien muodostumisessa huomioidaan lapsen ihmissuhteiden pysyvyys ja jatkuvuus

·         Varmistetaan, että varhaiskasvatuksen työntekijät tietävät lastensuojeluilmoituksen tekemisen kriteerit ja tutustuvat lastensuojeluilmoituksen tekeminen–aineistoon. Varmistetaan, että jokainen esimies ja varajohtaja osaavat asianmukaisella tavalla tehdä lastensuojeluilmoituksen

·         Asiakaskohtaista yhteistyötä neuvolan ja päivähoidon kesken kehitetään ja arvioidaan säännöllisesti

·         Yhteistyötä aikuissosiaalityön kanssa tiivistetään, kun huoli perheestä herää

·         Varhaiskasvatuksessa laaditaan lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, joka tarvittaessa linkittyy lastensuojelussa tehtävään suunnitelmaan ja asetetut tavoitteet arvioidaan yhteistyössä perhe- ja sosiaalityön sekä vanhempien kanssa.

·         Järjestetään vuosittain avoin keskustelu- ja luentotilaisuus. Kohderyhmänä ovat vanhemmat ja lasten kanssa työtä tekevät

3.3.2 Perusopetus

Taulukko 1: Perusopetuksen oppilasmääräkehitys

Varautuminen koulutilojen osalta kasvavaan oppilasmäärään

Vesilahden kunnassa valmistuu 30.6.2009 Vesilahden yläkoulun ja Kirkonkylän koulun uudisrakennus- ja perusparannustyö. Yläkoulun osalta tilatarve on tyydytetty noin 10 vuodeksi. Kirkonkylän koulun käyttöön nyt valmistuvan laajennuksen lisäksi tulee vielä 1.8.2010 alkaen neljä varhaiskasvatuksen tilaa Kirkonkylän uuden päiväkodin yhteyteen. Tilojen oletetaan riittävän vuoteen 2016 asti.

Narvan koulun osalta Vesilahden kunnassa on päätetty väliaikaisen lisärakennuksen hankkimisesta oppilasmäärän kasvun takia. Koulun laajentamisen suunnittelu käynnistyy nykyisellä taloussuunnitelmakaudella.

Ylämäen koulun osalta koulutuslautakunta on ilmaissut, että koulutilojen osalta selvitystyö käynnistyy siinä vaiheessa, kun kaavoituksella koulun oppilaaksi ottoalueelle mahdollistetaan uusia asuinalueita.

Oppilaskunnan toiminta

Perusopetuslaissa todetaan: ”Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla koululla voi olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Sen tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista oppilaita koskevissa asioissa.

Oppilaskunnan toiminnan järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaskunnan toiminta järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti paikalliset olosuhteen huomioon ottaen. Oppilaskunta voi olla useamman koulun tai toimintayksikön yhteinen.

Jos opetuksen järjestäjä ei järjestä edellä 1 ja 2 momenteissa tarkoitettua oppilaskuntatoimintaa, opetuksen järjestäjän tulee muulla tavoin huolehtia siitä, että oppilailla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä koulunsa tai muun toimintayksikkönsä toimintaan liittyvistä, oppilaita yhteisesti koskevista asioista.”

Vesilahden kunnassa laissa mainittu oppilaskunta toimii Vesilahden yläkoulussa. Luokat valitsevat vuosittain edustajansa oppilaskunnan hallitukseen. Pääsääntöisesti vuosittain koululla järjestetään oppilaskunnan puheenjohtajan vaali vaalitentteineen. Syyskuun 2008 vaalissa oli mukana neljä ehdokasta.

Osana kansalaisvaikuttamisen teemaa oppilaskunta on osallistunut Eduskunta 100 vuotta juhlaistuntoon Helsingissä sekä toteuttanut pitkäkestoisen kehitysyhteistyöprojektin Afrikassa Sambiassa.

Oppilaskunta kokoontuu vuosittain lyhyisiin kokouksiin sekä 1-2 viikonlopun kestävään seminaariin. Oppilaskunta järjestää oppilaiden innostuksen mukaan vuosittain vaihtelevasti toimintaa. Vesilahden kunnassa ei toimi erillistä nuorisovaltuustoa, vaan siinä roolissa toimii yläasteen oppilaskunta. Aloitteen tästä toimintamallista on tehnyt nuorisotoimi.

Oppilaskunta tarjoaa kesäaikaan noin 10 koulun oppilaalle työtä Aittakahvila-yrityksessä. Oppilaat jättävät työhakemuksen, heidät haastatellaan ja valittujen kanssa tehdään työsopimus. Työtä varten on kouluvuoden aikana voinut koululla harjoitella noin 100 eri kahvitustilaisuudessa. Aittakahvila on toiminut vuodesta 1996.

Oppilaskunnan tavoitteena on järjestää toimintaa oppilaille ja aktivoida oppilaita osallistumaan ja ottamaan asioista kantaa.

3.3.3 Oppilashuolto

Oppilashuolto on lakisääteisesti osa koulun opetus- ja kasvatustoimintaa, jonka toteuttaminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltoon liittyvistä palveluista vastaaville viranomaisille. Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä pyritään varmistamaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollolla tuetaan myös yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa.

 Oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet:

-       oppilaalle tarjottava yleinen oppilashuollollinen tuki ja ohjaus koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa

-       yhteistyö oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa ja seuraamisessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa

-       oppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty

-       oppilashuollon yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden tai muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa

-       poissaolojen seuranta

-       kiusaaminen, väkivalta ja häirintä

-       mielenterveyskysymykset

-       tupakointi ja päihteiden käyttö

-       erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset

-       kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet.

Oppilaiden psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveysongelmat ovat sekä kodin, koulun, että terveydenhuollon yhteinen asia. Kouluterveydenhoitaja selvittelee oppilaiden kanssa heidän ongelmiaan sekä terveystarkastusten että omaehtoisten vastaanotoille hakeutumisten yhteydessä. Koulun puolella opettajat toimivat oppilaiden tilanteiden havaitsijoina mm. luokka- ja välituntitilanteissa, pitävät yhteyttä omalta osaltaan huoltajiin sekä ilmoittavat havaintonsa oppilashuoltotyöryhmälle. Yläkoulun puolella myös koulukuraattori ja opinto-ohjaaja tapaavat oppilaita henkilökohtaisessa ohjauksessa sekä luottamuksellisissa keskusteluissa ja on oppilaiden sekä huoltajien tavoitettavissa pääsääntöisesti päivittäin. Asioita viedään tarpeen mukaan oppilashuoltotyöryhmän käsiteltäväksi ammattiavun saamiseksi. Oppilas voidaan ohjata tarvittaessa Lempäälän perhetyön yksikköön, kunnan psykiatriselle sairaanhoitajalle, omalääkärille tai koululääkärille.

Oppilashuoltoryhmä

Oppilaalla on oikeus saada oppilashuollollista tukea ja oppilaan huoltajalla on oikeus vaatia sitä. Oppilashuoltotyö edellyttää toimiakseen oppilaan hyvinvointia tukevien toimintojen sekä ongelmatilanteiden ratkaisemiseen sopivien mallien aktiivista kehittämistä että soveltamista.

Oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa oppilashuoltotyöryhmässä. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä koulun että koulun ulkopuolisten viranomaistahojen kanssa. Oppilashuoltotyöryhmä ohjaa ja kehittää omalta osaltaan koulun toimintatapoja oppilaiden erityistarpeiden huomioimiseksi ja koulunkäynnin järjestämiseksi. Toimintatapojen kehittämisen tarkoituksena on ennaltaehkäistä ongelmia ja niiden ilmetessä puuttua mahdollisimman varhain.

Oppilashuoltotyöryhmään kuuluu rehtori, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja yläkoulussa opinto-ohjaaja ja kunnan psykiatrinen sairaanhoitaja. Tarpeen mukaan myös kunnan psykologi osallistuu kokouksiin. Yläkoululla koululääkärin on tarkoitus olla mukana oppilashuoltotyöryhmän kokoontumisissa kerran kuussa. Oppilashuoltotyöryhmän kokoonpano voi vaihdella myös käsiteltävien asioiden mukaan. Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu säännöllisesti tarpeen mukaan. Yläkoulun osalta oppilashuoltotyöryhmän on erikseen sovittu kokoontuvan kerran viikossa määräpäivänä ja -aikana.

Koulun sosiaalityö

Kuraattori on koulun sosiaalityöntekijä ja yksi oppilashuollon työntekijöistä. Oppilashuollon työntekijänä kuraattori tukee lapsen/nuoren selviytymistä ja viihtymistä koulussa sekä hänen kasvuaan kohti tasapainoista lapsuutta/nuoruutta. Koulukuraattori tekee yhteistyötä kodin, koulun ja tarvittaessa muiden viranomaisten kanssa lapsen ja nuoren perusopetuksen turvaamiseksi.

Koulukuraattorin puoleen voi kääntyä oppilas itse, hänen huoltajansa tai opettajat mm. silloin, kun

-       oppilas laiminlyö koulunkäynnin, koulunkäynti ei kiinnosta tai koulumenestys on heikko (ja syynä ei ole oppimisvaikeudet)

-       samaa oppilasta kiusataan aina, hän kiusaa muita tai hänellä on ristiriitoja muiden oppilaiden ja opettajien kanssa

-       oppilas on levoton, häiritsee tunneilla tai hänellä on keskittymisvaikeuksia

-       oppilas on arka, syrjäänvetäytyvä tai aggressiivinen

-       oppilaalla on psykosomaattisia oireita

-       oppilas pelkää tulla kouluun

-       oppilaan kotona on vaikeaa: ristiriitoja vanhempien tai sisarusten kanssa, omaa tai vanhempien päihteidenkäyttöä, mielenterveysongelmia, avioero, muu perhekriisi, perheväkivaltaa, kuolemantapaus tms.

-       oppilaalla on muissa ihmissuhteissa ongelmia

-       lapsen/nuoren vapaa-aikaan liittyvät asiat huolestuttavat

Kehittämistoimenpiteet:

• Oppilaan ohjauksen kehittämishanke yhdessä Lempäälän kanssa, johon myönnetty valtion avustusta vuosille 2008–2011. Yläkoulun opinto-ohjaaja on vahvasti mukana suunnitelmien kehittämisessä ja toteuttamisessa. Oppilaan ohjauksen kehittämishankkeen koulutuksessa on kaksi opettajaa, rehtori ja kuraattori syksyllä 2008 keväällä 2009.
• Kuraattori käy koulutuksissa, jotka lisäävät ammattitaitoa esim. syrjäytymisen ehkäisyssä.
• Yläkoulussa otetaan käyttöön tuleville 7.luokkalaisille Friends-ohjelma, joka tukee nuorten mielen hyvinvointia ja ehkäisee masennusta. Ohjelmassa vastuuhenkilöinä koulukuraattori ja opinto-ohjaaja

3.4 Lapsen ja nuoren vapaa-aika

3.4.1. Kirjastopalvelut

Kirjasto on kirjasto- ja tietopalvelukeskus, joka edistää kunnan asukkaiden yhtäläisiä mahdollisuuksia yleissivistykseen, tietojen ja taitojen hankintaan, kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, elämyksiin ja virkistykseen. Kirjasto tarjoaa maksutta käytettäväksi uusiutuvat kokoelmat, ajanmukaiset tiedonhakumenetelmät, kirjastotilat ja henkilökunnan asiantuntemuksen.

Vesilahdessa on pääkirjasto Kirkonkylässä ja lähikirjasto Narvassa. Kirjastolla on vaihtuvat siirtokirjakokoelmat kouluilla, päiväkodeilla ja ryhmäperhepäiväkodeilla.

Kirjasto on kaikille avoin tila, jossa on aina paikalla henkilökuntaa ja jossa on turvallinen oleskella. Kirjastossa kohdellaan kaikkia tasapuolisesti ja henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus.

Kirjastojen omien kokoelmien lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus saada aineistoa kaikista PIKI-kirjastoista. Kirjastoissa on erilliset lasten- ja nuortenosastot, aineistosta yli 30 % on lasten ja nuorten aineistoa. Kirjaston lainoista 50 % lainataan lasten ja nuorten osastoilta. Kirjastosta löytyy luotettavaa tietoa lasta ja nuorta kiinnostavista asioista. Varaaminen omasta kokoelmasta on maksutonta ja lasten- ja nuorten kirjoista ei peritä myöhästymismaksua, ainoastaan ilmoitusmaksu.

Molemmissa kirjastoissa on varattavissa tietokoneita asiakaskäyttöön. Nuoret käyttävät koneita ahkerasti tiedonhakuun ja seurusteluun. Siihen, mitä nuoret koneella tekevät, henkilökunta ei voi puuttua. Joskus henkilökunta joutuu rajoittamaan tietokoneella vietettyä aikaa. Henkilökunta myös neuvoo nuoria tietokoneen käytössä.

Kirjastossa käyvistä lapsista ja nuorista osa tekee läksyjä, osa lainaa kirjoja tai muuta kirjastoaineistoa ja jotkut vain viettävät aikaa kirjastossa. Käytöshäiriöihin henkilökunta puuttuu keskustelemalla lapsen tai nuoren kanssa.

Päiväkodit, iltapäiväkerhot, koululuokat vierailevat ahkerasti kirjastossa myös aukioloajan ulkopuolella. Yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vesilahden osaston kanssa pidetään satutunteja molemmissa kirjastoissa. Vesilahden kirjasto on mukana kehittämässä Pirkanmaan kirjastojen KIRJASTOKISSA KIRJATIN verkkosivuja.

Kehittämistoimenpiteet:

• Lasten- ja nuortenosastojen kokoelmia kartutetaan riittävästi ja tasapuolisesti, lasten ja nuorten toivomukset huomioiden
• Henkilökunnan koulutuksessa panostetaan lasten- ja nuorten kirjastotyöhön, lisätään osallistumista lasten ja nuorten kohtaamista käsittelevään koulutukseen 

3.4.2 Kulttuuripalvelut

Kulttuuritoimen tehtävänä on luoda edellytyksiä taiteen ja kulttuurin tekemiselle ja kokemiselle. Laki kuntien kulttuuritoiminnan järjestämisestä määrittelee kunnan tehtäväksi edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa.

Lastenkulttuurin avulla tarjotaan niitä kasvun eväitä, joita jokainen lapsi tarvitsee kehittyäkseen henkisesti ja fyysisesti terveeksi ja tasapainoiseksi aikuiseksi. Kasvua tuetaan lapsille, nuorille ja perheille suunnatuilla palveluille.

Kulttuuritoimi tuottaa palveluja itse, ostopalveluina ja yhteistyökumppanien kanssa. Osa palveluista suunnataan päiväkodeille ja kouluille, joiden kautta tavoitetaan tasavertaisesti kulttuurielämysten piiriin myös ne lapset, joita palvelut eivät muuten saavuttaisi. Palveluihin kuuluvat erilaiset tapahtumat ja juhlat, konsertit, teatteriesitykset, elokuvat, näyttelyt ja työpajat. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat nuorisoseurat, seurakunta, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vesilahden osasto, Wesilahti-Seura sekä Vesilahden Käsityökeskus, Taideyhdistys ja Museoyhdistys. Seutuyhteistyötä tehdään Pirkkanen-lastenkulttuurihankkeen kanssa.

Kulttuuritoimi tukee kunnassa toimivien kulttuuritoimintaa harjoittavien yhteisöjen ja yhdistysten toimintaa jakamalla avustuksia taiteen harrastamiseen ja harjoittamisen, taidepalvelusten tarjontaan ja käyttöön, kotiseututyöhön sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimiseen ja edistämiseen. Avustuksilla tuetaan vapaata kansalaistoimintaa ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä monipuolistetaan kunnan kulttuuritarjontaa ja edistetään kuntalaisten harrastusmahdollisuuksia. Perheiden hyvinvointia edistävät osaltaan kunnan tukemat kulttuuri- ja kansalaisjärjestöt, jotka tarjoavat lapsille ja perheille harrastusmahdollisuuksia ja tukea vanhemmuuteen.

Kehittämistoimenpiteet:

• Kunnan palveluntuottajien välisen yhteistoiminnan vahvistaminen ja koordinointi
• Perheiden yhteisöllisyyden ja vanhemmuuden tukeminen erilaisin tapahtumin

3.4.3 Nuorisopalvelut

Vesilahden nuorisotoimen tavoitteena on nuorten elinolojen parantaminen ja parempien edellytysten luominen kunnassa. Nuorisotoimen päätehtävänä on perusnuorisotyö sekä kolmannen sektorin toiminnan tukeminen. Nuorisotyön pääasiallinen kohderyhmä on 12–18 -vuotiaat nuoret. Kaikki nuorisotoimen järjestämät tapahtumat ovat päihteettömiä ja nuoren kasvua tukevia.

Perusnuorisotyössä nuori kohdataan heidän vapaa-aikanaan normaalissa kanssakäymisessä, jossa ohjaajat eivät toimi viranomaisina, vaan kasvua ohjaavana ja tukevana aikuisena. Ohjaajilla on velvollisuus puuttua epäkohtiin ja tehdä tarvittaessa ilmoitus vanhemmille ja viranomaisille. Nuorten kasvatusvastuu on vanhemmilla ja aikuisilla, nuorisotyöntekijät osallistuvat kasvattamiseen asettamalla rajat ja antamalla mallin käyttäytymiselle.

Väestön kasvu ja varsinkin lapsiperheiden muutto Vesilahteen tuovat omat haasteet myös liikunta- ja nuorisotoimeen. Ohjelmaa ja toimintaa on oltava jatkuvasti enemmän ja laajemmin kaikki ikäryhmät ja kylät huomioon ottaen. Varsinkin nuorisotyössä väestön kasvu näkyy mm. nuorisotilalla osallistujamäärän kasvulla ja ongelmatilanteina eri kylillä, kuten sotkemisen, rikkomisena ja alkoholin käyttönä.

Perhe on nuoren lähin turvaverkko, kasvatuksen tärkein työ tehdään kotona. Koti, perhe, ystävät ja turvallinen elinympäristö luovat nuorelle turvallisen paikan kasvaa aikuiseksi.

Nuorisotoimessa on kaksi ohjaajaa jotka työskentelevät nuorisotiloilla. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajien työajasta 70 % menee iltapäiväkerhoon ja 30 % nuorisotyöhön. Keväästä 2007 asti on nuorisotiloilla ollut kaksi ohjaajaa illassa, käytäntö on katsottu hyväksi ja työntekijöillä on ollut turvallisempaa työskennellä. Kunnan järjestämissä illoissa käy säännöllisesti 25–40 nuorta. Tämä määrä on suuri, jopa seutukunnan muihin nuorisotiloihin verrattuna. Vapaa-ehtoisia ohjaajia etsitään jatkuvasti ja mietitään keinoja jolla saadaan seurat ja yhdistykset mukaan ohjaustyöhön.

Nuorisotalotoiminta

Kunnalla on omia nuorisotiloja kaksi, Kirkonkylällä Tapolan nuorisotila sekä Narvan nuorisotila. Nuorisotilatoiminta on avointa kaikille kunnan nuorille, alaikärajana on yläasteikä. Tilat ovat auki kunnan järjestämänä 1-3 iltaa viikossa, lisäksi yhdistykset järjestävät nuorteniltoja viikoittain. Ala-asteen iltoja järjestetään toistaiseksi vain satunnaisesti ohjaajapulan vuoksi. Tilatoiminta on maksutonta ja avoin kaikille vähintään yläasteikäisille nuorille.

Nuorisotoimi järjestää leirejä, tilaisuuksia ja retkiä kuunnellen nuorten toiveita ja mahdollisuuksien mukaan ohjaa nuoria harrastustoiminnan pariin. Yhteistyötä on eri hallintokuntien, naapurikuntien sekä kolmannen sektorin kanssa. Seutukunnallisuus on tuonut paljon uusia mahdollisuuksia osallistua ja toteuttaa suunnitelmia yhteistyössä muiden kuntien kanssa.

Yhdistystoiminnan tukeminen

Kolmannella sektorilla tarkoitetaan pääasiassa järjestötoiminnan- ja vapaaehtoistyön kenttää. Kunnan nuorisotoimen tehtävänä on tukea näitä toimijoita luomalla puitteet työlle, rahallisesti tukien sekä mahdollisuuksien mukaan osoittamalla toiminnalle tilat. Lautakunta valvoo toiminnan toteutumista ja avustusten käyttöä. Kaikki liikunta- ja nuorisotoimen tuetut tapahtumat ovat päihteettömiä. 

Nuorisolaki edellyttää kuntia toimimaan yhteistyössä yhdistysten kanssa ”Nuorisolaki 3. luku, 7 §; Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt… Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa.”

Vesilahden kuntaan on luotu hyvät olosuhteet erilaisille harrastuksille. Seurat, yhdistykset ja vapaaehtoiset ohjaavat iltaisin lapsia ja nuoria erilaisten harrastusten parissa. Yhdistykset järjestävät nuorteniltoja Koskenkylässä, Krääkkiössä sekä Narvassa.

Lisäksi yhteistyötä tehdään seurakunnan kanssa, jota on jatkossa tarkoitus lisätä ja kehittää.

Kesätoiminta

Nuoriso- ja liikuntatoimi tarjoaa nuorille kesätyöpaikkoja, talousarvioon varataan erillinen määräraha nuorten työllistämiseen.

Nuorisotoimi järjestää lapsille mm. leirejä ja retkiä. Leiritoiminta on ollut erittäin suosittua ja kokoaa kunnan lapset joka kesä Lammasniemeen. Leirimaksut on pyritty pitämään matalina jotta kaikilla on mahdollisuus osallistua leiritoimintaan.

Kehittämistoimenpiteet:

• Vapaa-ajanohjaajien työajan lisääminen nuorisotyöhön. Nuorisotyön organisointi ja uudelleen suunnittelu
• Nuorisotilat useammin auki, sekä nuorisolle että ala-asteikäisille. Teematapahtumien järjestäminen
• Yhteistoimintaa kunnan eri hallintokuntien, seurojen ja seurakunnan kanssa kehitetään ja tiivistetään
• Nuorten kuulemista ja vaikutusmahdollisuutta parannetaan ottamalla nuoret mukaan päätöksentekoon. Nuorisotilalle nuorista koostuva oma tilatoimikunta. Nuorille omat nettisivut

3.4.4 Liikuntapalvelut

Liikuntatoimen tavoitteena on tarjota kuntalaisille monipuoliset mahdollisuudet harrastaa

liikuntaa kunnan tarjoamissa liikuntapaikoissa. Tukemalla seuratoimintaa saadaan kattava tarjonta liikuntaa eri-ikäisille liikuntaharrastajille eri puolella kuntaa. Toiminnallisena tavoitteena on palvelujen määrän säilyttäminen nykyisellään, palvelujen sisältöä ja laatua kehittäen.

Väestön kasvu ja muutto Vesilahteen tuovat omat haasteet ja kustannukset liikunta- ja

nuorisotoimeen. Liikuntasuorituspaikkojen suhteen etenkin Kirkonkylän ja koulukeskuksen aluetta on kehitettävä vastaamaan käyttäjien ja kasvavan asukasmäärän tarvetta.

Koulukeskuksen laajennuksen myötä kuntosali saa uudet tilat koulun yhteydestä. Koulukeskuksen pihamaalle on suunniteltu lähiliikuntapaikka jossa olisi hiekkatekonurmi sekä monitoimiareena. Tämä liikunta-alue tavoittaisi lapset ja nuoret erityisesti vapaa-ajalla, alue olisi koulun käytössä liikuntatunneilla. Kun liikuntapaikka on lähellä, on osallistumisen kynnys matala, lähiliikuntapaikka aktivoi uusia liikkujia ja varsinkin nuoria jotka eivät harrasta liikuntaa. Lasten ja nuorten liikunnan haasteena ovat juuri nämä nuoret, jotka eivät harrasta liikuntaa, eivätkä osallistu järjestöjen ja seurojen toimintaan. Lasten ja nuorten ylipainoisuus alkaa olla hälyttävä ongelma, puhumattakaan liikkumattomuuden aikaansaamista muista terveydellisistä ongelmista myöhemmällä aikuisiällä. Lisäksi liikunta luo sosiaalisia suhteita ja porukalla on hauska harrastaa.

Erityisryhmien liikunnasta Vesilahdessa vastaa terveystoimi sekä Lempäälän kunta, josta palvelut ostetaan.

Seuratoiminta ja liikuntapaikat

Liikuntalain 1. luku 2 §; ” Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt.”. Vesilahdessa urheiluseurat saavat maksutta liikuntatilat käyttöönsä, tämä tukee hyvin seuroja eikä ole taloudellinen este harrastaa liikuntaa. Seurojen ohjaajat ovat koulutettuja sekä motivoituneita ohjaamaan liikuntaa.  

Liikunta- ja nuorisotoimen kiinteistöjen sekä liikuntapaikkojen hoito kuuluu teknisen toimen vastuulle. Liikuntapaikkojen hoidossa turvallisuus on tärkein painopiste. Säännöllisesti tehtävällä kuntokartoituksella pyritään liikuntapaikkojen hoitoa ja kunnostusta priorisoimaan.

Kesätoiminta

Nuoriso- ja liikuntatoimi tarjoaa nuorille kesätyöpaikkoja, talousarvioon varataan erillinen määräraha nuorten työllistämiseen. Liikuntatoimi järjestää lapsille mm. uima- ja urheilukouluja. Osallistumismaksut on pyritty pitämään matalina jotta kaikilla on mahdollisuus osallistua ohjattuun toimintaan.  

Kehittämistoimenpiteet:

• Seurat ja yhdistykset toimivat aktiivisesti eri puolilla kuntaa, toimintaa tuetaan avustuksin. Yhteistyön ja tiedottamisen lisääminen
• Luodaan kuntaan paremmat, turvallisemmat ja monipuolisemmat harrastusmahdollisuudet, liikuntapaikkojen tasapuolinen kehittäminen.

3.4 Lapsen ja nuoren kohtaaminen aikuisten palveluissa

3.4.1 Aikuissosiaalityö

Aikuissosiaalityön tavoitteena on perheiden tukeminen ja auttaminen mm. taloudellisissa vaikeuksissa, työllisyyskysymyksissä ja arjessa selviytymisessä. Perheitä voidaan avustaa taloudellisesti toimeentulotuen avulla. Vesilahden sosiaalitoimistossa on yksi sosiaalityöntekijä, joka vastaa aikuissosiaalityöstä sekä toimeentulotuesta. Perheiden kanssa työskennellessä huomioidaan perheen lasten asema ja tilanne ja pyritään tukemaan vanhemmuutta kuuntelemalla ja neuvomalla vanhempia vanhemmuuteen ja lasten hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa aikuissosiaalityöntekijä ohjaa vanhempia ottamaan yhteyttä muihin tahoihin kuten päihde –ja mielenterveyspalveluihin. Aikuissosiaalityöntekijä on tarvittaessa yhteydessä lastensuojeluun, koska hän voi työssään kohdata tilanteita, joissa hänelle herää vakava huoli perheen lasten tilanteesta.

Vesilahdessa sosiaalityön asiakasperheiden lasten ja nuorten harrastusmenoja on voitu tukea täydentävän toimeentulotuen avulla. Tällä tavoin turvataan virikkeellinen ympäristö sekä mahdollisuus solmia sosiaalisia kontakteja sellaisille lapsille, joiden perheillä on taloudellisesti heikot resurssit. Lapsiperheitä on tuettu myös mm. myöntämällä täydentävää toimeentulotukea iltapäiväkerhojen maksuihin. Lapsiperheet ovat erityisessä asemassa, kun puhutaan asumisen turvaamisesta. Mikäli perhettä uhkaa häätö vuokrarästitilanteessa, toimeentulotukea voidaan myöntää takautuvasti, täydentävänä tai ehkäisevänä toimeentulotukena. Lapsiperheiden häätö asunnosta pyritään estämään viimeiseen saakka. Mikäli vuokrarästit sekä muut rästilaskut ovat joillekin perheille toistuvia, voidaan miettiä, kertovatko ne elämänhallinnan puutteesta. Tällöin aikuissosiaalityötekijän on perusteltua olla yhteydessä lastensuojelun työntekijöihin.

Vesilahti oli osallisena Tampereen seutukunnan Akseli-hankkeessa, jonka tarkoituksena oli aikuissosiaalityön tehtävärakenteen, toimintamallien ja työn sisältöjen kehittäminen. Maaliskuussa 2009 Akseli – hankkeen kehittäjä-sosiaalityöntekijä ja kehittäjä-sosionomi jalkautuivat Vesilahden sosiaalitoimistoon, jossa he toimivat Vesilahden aikuissosiaalityöntekijän työparina ja kehittivät yhdessä hänen kanssaan sosiaalitoimiston asiakastyön käytäntöjä sekä työn sisältöjä ja suunnitelmallisuutta, mm. tekemällä asiakkailla asiakassuunnitelmat.

Aikuissosiaalityöntekijällä on paljon yhteistyökumppaneita mm. terveydenhuollossa, Kelassa ja työvoimapalveluissa. Moniammatillisessa Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä viranomaiset ja kuntoutuspalveluiden järjestäjät etsivät yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisuja kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien arviointiin, kuntoutuspalveluiden järjestämiseen, työllistymisen edistämiseen ja kuntoutusajan toimeentulon järjestämiseen.

Kehittämistoimenpiteet:

• Huomioidaan lapsen erityistarpeet, mm. asiakassuunnitelmia tehdessä
• Vapaaehtoistyöntekijöiden verkoston kehittäminen yhdessä kunnan ja seurakunnan kanssa lapsiperheiden hyväksi.

3.4.2 Päihdepalvelut

Vanhempien päihteiden käyttö vaikuttaa monella tavalla lapsiin. Päihteiden käyttö voi aiheuttaa lapsen hoidon laiminlyöntiä sekä se voi heikentää lasten hyvinvointia ja perusturvallisuuden tunteita. Vanhempien päihteiden käytöllä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia lasten tunne-elämään ja elämänvalintoihin. Myös lasten mahdolliseen myöhempään päihteiden käyttöön voi vaikuttaa kotoa saatu malli. Päihteiden käyttö on melko yleistä lastensuojeluperheissä ja se voi tuoda mukanaan monenlaisia ongelmia. Apua ei usein saada ajoissa, koska päihteiden käyttäjiä voi olla vaikea saada hakeutumaan hoitoon.

Lastensuojelulain 10 §:n mukaan lapsi tulee ottaa huomioon aikuisille suunnatuissa palveluissa. Päihdehuoltolaki lähtee myös siitä, että päihdehuollon palveluita annettaessa päihdeongelmaisen perhe on otettava hoidossa huomioon. Päihdehuollon palveluiden vaikutus on tehokkaampi, kun otetaan päihdeongelmaisen koko perhe huomioon. Jos hoidossa keskitytään pelkkään päihdeongelmaan, jättäen asiakkaan elämäntilanne ja elämänpiiri huomioimatta, päihdehoidon tulokset eivät ole välttämättä kestäviä.

Vesilahdessa päihdetyötä tekevät sosiaali- ja terveystoimi yhteistyössä. Vesilahdessa päihdehuollon palveluiden käyttäjien määrä on vähäinen: palvelujen käyttäjiä on vuosittain reilusti alle kymmenen. Nuoria päihdehuollon palveluiden käyttäjinä ei ole ollut. Vesilahti ei tuota itse päihdehuollon palveluita vaan se hankkii ostopalveluna sekä avo – että laitoshoidonpalvelut. Vesilahti kuuluu Hämeen päihdehuollon kuntayhtymään, jolla on Lammilla päihdekuntoutuksen erityispalveluja tarjoava Mainiemen kuntoutumiskeskus. Avohuollon palveluita Vesilahti ostaa pääasiassa A-klinikkasäätiöltä ja laitoshoidon palveluita Mainiemen lisäksi mm. Tampereen kuntoutumiskeskuksesta. Laitoshoitojakson jälkeen hoitoa avohoidossa voidaan jatkaa päihdeongelmaisen yksilöllisen tilanteen ja tarpeen mukaisesti. 

Vesilahti on osallistunut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Seudullinen päihdehoitoketju- hankkeeseen. Hoitoketjun tavoitteena on löytää päihdeongelmaisille sopivat yhteistyötahot ja päihdehoitopaikat sekä tukea asiakkaan, omaisten ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä selkiyttämällä seudullisesti päihdehoidon yhteisiä sääntöjä ja tavoitteita. Vesilahti on myös mukana Tampereen seutukunnan ja Etelä-Pirkanmaan seutukunnan päihdeongelmaisten palvelujen varmistaminen – kehittämishankkeessa, jonka tavoitteena on kartoittaa alueen päihdetyön palveluita ja päihdeosaamista kuntien sosiaali- ja terveystoimen peruspalveluissa. Kartoitusten perusteella on kehitetty alueen päihdetyötä ja päihdeosaamista suunnitelmallisesti. Hankkeen myötä Vesilahti on osallistunut selviämishoitoaseman toimintaan vuoden 2009 toukokuusta lähtien. Myös päihdekuntoutuksen paikat on hankkeen myötä kilpailutettu. Hankkeen puitteissa on järjestetty peruspalveluiden työntekijöille koulutusta. Koulutuksen aihepiiri muodostui päihdeongelmaisen raskaana olevan sekä lapsiperheen kohtaamisen ja hoidon osa-alueista.

Kehittämistoimenpiteet:

• Valitessa perheelliselle päihdekuntoutuspaikkaa suositaan paikkoja, joiden hoitoprosessissa huomioidaan myös lapsi ja perhe
• Päihdetyöntekijän palveluiden hankkiminen ostopalveluna tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa tarvittaessa

3.4.3. Ehkäisevä päihdetyö

Ehkäisevä päihdetyö määritellään yleisesti toiminnaksi, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä. Koululla on keskeinen asema ehkäisevän päihdetyön toteuttajana, koska kouluissa on koko ikäluokka helposti saavutettavissa. Päihdekasvatuksen tulisi olla koko lapsuuden ja peruskoulun kestävä oppimisprosessi. Koulussa päihdekasvatus integroituu luontevasti mm. terveystiedon ja liikunnan sekä biologian opetukseen, mutta sitä on mahdollista sivuta myös muissa aineissa soveltaen aina, kun se luontevasti tulee esille. Koulussa on luontevinta keskittyä antamaan päihteitä koskevia asiallisia ja totuudenmukaisia tietoja sekä vaikuttamaan oppilaiden asenteisiin. Lisäksi koululla on mahdollisuus tehdä yhteistyötä lasten ja nuorten ehkäisevän päihdetyön muiden vastuutahojen kanssa.

Päihdekasvatus voidaan jakaa kolmeen osaan:

-       Päihdeopetus, joka pohjautuu opetussuunnitelmaan ja jota toteuttaa koulun oma henkilöstö ja mahdollisesti jokin ulkopuolinen taho kuitenkin ryhmäkohtaisesti

-       Päihdeneuvonta, joka tapahtuu pääasiassa kouluterveydenhoitajan vastaanotolla yksilöllisinä keskusteluina oppilaan kanssa

-       Päihdevalistus, joka on yksisuuntaista ja joukkokohtaista ja toteutuu joukkotiedotuksen keinoin (esim. valistuskampanjat, teemaviikot)

3.4.4 Vammaispalvelut

Vammaispalvelut järjestetään vammaisille lapsille vammaispalvelulain sekä kehitysvammalain perusteella. Vammaispalvelut tekevät yhteistyötä eri tahojen kuten päivähoidon, koulun, kotipalvelun, terveydenhuollon ja tarvittaessa myös lastensuojelun kanssa.

Pirkanmaan sosiaalipalveluiden kuntayhtymä järjesti kehitysvammaisten avo- ja laitoshoidon palvelut 31.12.2008 saakka, jolloin Pirkanmaan sosiaalipalveluiden kuntayhtymä purettiin. 1.1.2009 lähtien kehitysvammaisten avopalvelut: päivä- ja työtoiminta, asumispalvelut, kuntoutusohjaus sekä perhehoito, siirtyivät kuntien vastuulle. Laitoshoito sekä kuntoutusneuvolan palvelut siirtyivät Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vastuualueelle. Organisaatiomuutoksen myötä kehitysvammaisten avohuollon palveluiden päätösvastuu on delegoitu sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijälle, joka toimii erityishuoltoviranomaisena.

Kehitysvammahuollon palveluiden järjestämisessä tehdään paljon yhteistyötä naapurikuntien kanssa; Vesilahti ostaa kehitysvammahuollon palveluita, työtoimintaa, asumispalveluita, vammaisten lasten iltapäivähoitoa ja kuntoutusohjausta, naapurikunnilta. Erityisasiantuntemusta vaativissa tilanteissa palveluita voidaan ostaa kehitysvammaisten kuntoutusneuvolasta, jossa on käytettävissä psykologin, lääkärin sekä sosiaalityöntekijän asiantuntemus. Kehitysvammaisille lapsille ja heidän perheilleen järjestetään erityishuollossa tukea eri muodoissaan mm. tilapäisenä laitoshoitona sekä kuntoutusohjaajan käynteinä. Tällaiset tukimuodot voivat toimia kehitysvammaisten lasten perheissä vanhemmuutta tukevina keinoina. Vanhemmuuden tukeminen on erityisen tärkeää kehitysvammaisten lasten perheissä, joissa vaatimukset vanhemmuudelle ovat usein suuret.

Vesilahti on käyttänyt vammaisten lapsien kohdalla tarvittaessa vammaispalvelulain mukaisia henkilökohtaisia avustajia, jotka ovat avustaneet vammaisia lapsia mm. koulunkäynnissä ja työtoiminnassa. Vammaisten lapsien kotona asumista voidaan mahdollistaa vammaispalvelulain mukaisten asunnon muutostöiden avulla.

Kehittämistoimenpiteet:

• Tuetaan perheitä, joissa on vammainen lapsi

3.5 Muut lasten suojelua tekevät tahot

3.5.1 Seurakunta

Painopistealueet

-       Perheet, vanhemmat, lapset, nuoret (=perhelähtöinen kirkko)

§  Tavoite: perheet mukaan seurakuntaan; perheiden tukeminen;

vanhemmuuden tukeminen; nuorten sitouttaminen seurakuntaan

-       Vapaaehtoisuus ja lähimmäisyys

§  Tavoite: syrjäytymisen ja eriarvoistumisen estäminen; vapaaehtoistoiminnan kehittäminen

Vastuualue

-       päiväkerhotyö

-        pyhäkoulutyö                                                          => laaja-alainen lapsityö

-       perhetyö

-       partiotoiminta

-       varhaisnuorisotyö

-       nuorisotyö

-       rippikoulutyö

-       työ nuorten aikuisten parissa

Avaintavoitteet

-       vanhemmuuden tukeminen, perheiden ja heidän elämäntilanteidensa entistä kattavampi kohtaaminen

-       kotien hyvinvoinnin tukeminen

-       perhelähtöinen kirkko

-       seurakunta kotina ja ”meidän paikkana” lapsille, nuorille ja heidän perheilleen

-       toimivat säännölliset kontaktit lasten, nuorten ja perheiden taustayhteisöihin

Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi:                  

Päiväkerhotyö

-       päiväkerhot

-       iltapäiväkerho-vierailut

-       lasten ja perheiden ehdoilla suunnitellut perhekirkot

-       kirkkovuoden kulkuun liittyvät teemajuhlat ja tapahtumat

-       syntymäpäivämuistamiset (1- ja 4-vuotiaat)

-       yhteistyö päivähoidon kanssa

-       leirit (äiti-lapsi -, perhe-, varhaisnuorten, tyttö-poika -, isä-poika – ym. leirit), retket, vierailut, parkit

Pyhäkoulutyö

-       pyhäkoulu ainakin kirkolla (srk-talolla) ja mahdollisesti Narvassa   

-       opettajille kokouksia ja koulutusta sekä myös virkistystä.

-       retket

Varhaisnuorisotyö

-       varhaisnuorten kerhojen järjestäminen

-       retket

-       tietyille ikäryhmille järjestetyt tapahtumat ja tempaukset: 10-synttärit

Partio

-       viikoittaista toimintaa sudenpennuille (6-10 - vuotiaat) ja vartioikäisille (11–14  -vuotiaat) Kirkonkylässä ja Narvassa.   

-       vartionjohtajien ja vaeltajien kokoontumiset. 

-       partiojohtajien koulutus. 

-       viikonloppuretket, päiväretket, partiotaitokilpailut, tempaukset sekä kesäleirit.

-       Partiokööri-kuoro 

Toiminnasta vastaa partiolippukunta Vesilahden Valkohännät ry, jonka taustayhteisönä seurakunta toimii.

Rippikoulutyö 

-       erityyppiset rippikoulut (leirimuotoiset ja päivärippikoulut)

Nuorisotyö 

-       isoskoulutus

-       pyritään säännölliseen nuorten toimintaan

-       aamunavaukset yläasteella ja yhteistyö koulujen kanssa

-       retkitoiminta

Perhetyö

-       avoimet päiväkerhot  ja muut perhetapahtumat ja –retket.

-       ”koti-illat” kyläkouluilla yhdessä musiikkityön kanssa

-       perheleiri

-       yhteistyö Akaan ja Pälkäneen seurakuntien kanssa

-       vanhempainryhmätoiminta: naistensauna-illat

Diakoniatyö

-       etsivä perhetyö, kotikäynnit

-       taloudellinen avustaminen

-       ystäväpalvelutoiminta, vapaaehtoispankin resurssit perhetyön tarpeisiin

   Kehittämistoimenpiteet:

• Perhetyön uudet muodot: oma perhetyöntekijä esim. yhdessä diakonian kanssa ja pappilan kehittäminen ns. perhetaloksi sekä toimiva ja säännöllinen lapsiparkkitoiminta
• Vapaaehtoistukiverkoston rakentaminen yhteistyössä kunnan kanssa
• Koulutyö eri muodoissaan (erityisesti 0-2 – luokkatasojen tavoittamiseksi) ja yhteistyössä seurakunnan eri työmuotojen ja koulutoimen kanssa
• Yhteistyö kunnan kanssa, synergiaedun hyödyntäminen aineellisissa resursseissa ja niiden hankinnassa ja kohdentamisessa

3.5.2 Poliisi

Vesilahti kuuluu 1.1.2009 toimintansa aloittaneen Pirkanmaan poliisilaitoksen piiriin. Rikollisuustilanteen osalta Vesilahden kunta ei ole millään tilastotiedolla arvioiden ongelma-aluetta. Rikokset liittyvät lähinnä liikenteeseen, päihteiden käyttöön ja yleiseen omaisuuteen kohdistuviin vahingontekoihin. Alkoholi liittyy lähes aina tapauksiin.

Poliisi rakentaa ympäristön perusturvallisuutta, mikä on merkittävää ehkäisevää lastensuojelua. Poliisin ja lastensuojelun työntekijöiden välillä on tiivistä yhteistyötä. Poliisi tekee lastensuojeluilmoituksen mm. perheväkivaltatilanteissa, joissa on lapsi mukana sekä alaikäisten päihteiden käytöstä ja rikoksista. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä tekee taas tutkintapyynnön poliisille lapsen pahoinpitely ja seksuaalisen hyväksikäytön epäilyistä. Poliisi auttaa ja tukee lastensuojelua myös turvaamalla tarvittaessa asiakastilanteita.

3.5.3 Kolmas sektori

Järjestöjen tekemä työ lasten ja nuorten parissa on omalta osaltaan tärkeä osa ehkäisevää lasten suojelua. Järjestöjen vapaaehtoistyöntekijät antavat arvokkaan panoksen nuorten ohjattuun vapaa-ajan toimintaan. Harrastukset ovat monelle nuorelle tärkeä osa elämää ja vapaa-aikaa. Harrastukset tukevat monipuolisesti lapsen ja nuoren persoonan kehitystä. Harrastuksissa lapsi ja nuori kokee toimimisen iloa, onnistumista, oppimista ja pärjäämistä. Harrastuksilla on lapsen kasvua tukeva ja suojaava merkitys.

Vesilahden lapsille ja nuorille suunnattujen järjestöjen kenttä on monimuotoinen. Alla on kuvattu joidenkin vesilahtelaisten järjestöjen toimintaa lyhyesti.

Vesilahden Visa ry.

Vesilahden Visa ry. koostuu kolmesta keskusseurasta, jotka ovat Vesilahden Visa, Länsi-Vesilahden Urheilijat ry sekä Rämsöön Urheilijat. Vesilahden Visa ry. on koko kunnan kattava seura, jonka piirissä kaikki kilpailutoiminta tapahtuu kunnasta ulospäin. Vesilahden Visa koostuu erilaisista jaostoista, jotka ovat: hiihto-, yleisurheilu-, jääkiekko-, jalkapallo-, lentopallo- ja liitokiekkojaosto. Länsi-Vesilahden Urheilijat on Narvan, Krääkkiön ja Palhon alueella toimiva Visan alaseura, jossa nuoret voivat harrastaa jääkiekkoa, yleisurheilua ja hiihtoa. Rämsöön Urheilijat on pääasiassa Rämsöön seudulla toimiva Visan alaseura. Rämsöön Urhelijoiden toiminta on lähinnä kaikenikäisten kuntoliikuntaa: hiihtokilpailuja, lasten yleisurheilua, kirkkovenesoutua, sählyä ja nuorisotoimintaa. Vesilahden Visa ry:n piirissä harrastaa useampi sata nuorta.

Vesilahden Tennis

Vesilahden Tennis ry on toiminut vuodesta 1980. Seuralla on toimintaa lähinnä tenniksen saralla, mutta muutama vuosi sitten myös sähly tuli kuvioihin. Tenniksessä ja sählyssä molemmissa on mukana lapsia, nuoria ja aikuisia. Kävijämäärät minitenniksessä (4-15 -vuotiaat) on keskimäärin hieman alle 10 henkilöä. Sählyssä osallistujia on ollut enemmän, noin 20-30. Toiminta keskittyy enemmän kesäkauteen kuin talvikauteen, talvikauden harjoitusmahdollisuuksien vuoksi.

Krääkkiön kyläkerho

Krääkkiön kyläkerhon toimintaan kuuluu jokaviikkoinen sähly. Kesäisin pelataan pesäpalloa sekä jalkapalloa ja talvisin järjestetään hiihtokilpailuja, joissa on osallistujia noin 20. Krääkkiön kyläkerho järjestää myös nuorten iltoja.

Vesilahden-Tottijärven 4H

Vesilahden 4H:lla on kerhot Rämsöössä, Onkemäellä, Koskenkylässä, Kirkonkylässä ja Narvassa sekä Heppakerhot ratsastuskoululla. Kerhot kokoontuvat viikoittain koulujen lukukausien ajan ja yhteen kerhokertaan osallistuu noin 10 lasta. Suosituimmat kerhonaiheet ovat kokkaus ja hevoset. Pientä taskurahaa nuoret saavat tekemällä lehtikerppuja ja keräämällä lannoitesäkkejä.

Vesilahden Luonto ja Latu ry

Vesilahden Luonto ja Latu ry järjestää kaikille ikäryhmille luontoliikuntaan liittyviä tapahtumia. Lisäksi yhdistys ylläpitää kotareittiä Vesilahdessa, jossa jokainen luontoliikunnasta innostunut voi liikkua vapaasti eri vuodenaikoina. Talvella kotareitillä kulkevat hiihtoladut ja keväisin, kesäisin ja syksyisin reitillä voi patikoida. Toimintaan voi tulla mukaan iästä riippumatta. Luontoliikunta sopii erinomaisesti myös koko perheen yhteiseksi harrastukseksi. Yhdistyksessä maksavia jäseniä on noin 143.

Vesilahden Valkohännät ry.

Viikoittain Kirkonkylän kololla kokoontuu kaksi laumaa ja kaksi vartiota. Narvan kyläkirkolla kokoontuu yksi lauma ja yksi vartio. Syksyllä 2008 aloitti Onkemäen koululla partioryhmä, jossa oli sudenpentuja ja seikkailijoita.  Viikoittaisten kokoontumisten lisäksi lippukunta osallistuu mm. partiomessuihin, partioparaateihin ja aluetapaamisiin ja leireille. Lippukunnassa on noin 120 jäsentä.

”Tähti”-nuorisoseura ry

”Tähti”-nuorisoseura toimii Narvan alueella. ”Tähti”-nuorisoseuran toimintaan kuuluu mm. Narvan soittokunta, Narvan markkinat, kansantanssit ja näytelmät. ”Tähti”-nuorisoseura omistaa Narvan seurojentalon. Kesäisin ”Tähti”-nuorisoseura järjestää leiritoimintaa.

Vesilahden nuorisoseura ry

Vesilahden nuorisoseuran toimintaan kuuluu mm. Teatteri Kurki ja nuorten illat. Vesilahden nuorisoseura omistaa Vesilahden nuorisoseurantalon.

Ylämäen nuorisoseura

Ylämäen nuorisoseuran toimintaa ovat mm. diskot nuorille, lentopallo-, sähly ja sulkapallovuorot. Ylämäen nuorisoseura omistaa nuorisoseurantalo Harjulan.

MLL, Vesilahden osasto

MLL:n Vesilahden osaston toimintaan kuuluu mm. muskarit, lastenhoitopalvelu, tenavajumppa, välinevuokraus ja perhekahvilatoiminta yhdessä kunnan perhetyön kanssa.

Rämsöön kyläkerho

Rämsöön kyläkerho on kohta 30 vuotta toiminut kylän kehittämisen hyväksi ja tehnyt Rämsöötä tunnetuiksi kesäteatterilla, Kowan Teknolokian Päivillä ja muulla kylätoiminnallaan.

Vesilahden seudun ratsastajat ry.

Vesilahden seudun ratsastajat ry. on vuoden 2004 alussa toimintansa aloittanut ratsastusseura. Seurassa on tällä hetkellä noin 140 jäsentä. Vesilahden seudun ratsastajat järjestää aktiivisesti seura- ja aluekilpailuja, ratsastusvalmennuksia, erilaisia yleisö- ja koulutustilaisuuksia sekä retkiä.

Kehittämistoimenpiteet:

• MLL:n ja kunnan työntekijän osallistuminen yhdessä toimiva lapsi ja perhe – kurssille
• Yritetään saada yläkoulun valinnaisaineisiin nuorten ihmissuhteiden kurssi

• Vanhempien mukaan saaminen järjestöjen vapaaehtoistoimintaan
• Yhteisen, eri kyliä kiertävän, nuorisotyöntekijän palkkaaminen nuorisoseuroille

4 LASTENSUOJELUN PALVELUJÄRJESTELMÄ VESILAHDESSA

Vesilahdessa on kaksi lastensuojelun sosiaalityöntekijää, joista toisen työajasta noin 40 % menee lastenvalvojan tehtäviin. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän työ koostuu neuvonnasta, ohjauksesta, keskustelu – ja kriisiavusta, lastensuojelutarpeiden selvityksistä ja suunnitelmallisesta muutostyöstä. Suunnitelmallinen muutostyö tarkoittaa asiakassuunnitelmien laadintaa yhdessä asiakkaan kanssa ja sitä kautta avohuollon tukitoimien tehokasta kohdentamista. Jos avohuollon tukitoimet eivät riitä, sosiaalityöntekijä valmistelee huostaanoton, hankkii siihen liittyvät lausunnot ja hoitaa asianomaisten kuulemisen. Sijoituksen jälkeen sosiaalityöntekijä seuraa lapsen elämää ja koulunkäyntiä, järjestelevät vanhempien tapaamisia sekä mahdollisia terapia ym. hoitokuvioita. Sijaisperheiden kanssa työskentely ja niiden tukeminen kuuluvat myös sosiaalityöntekijän työnkuvaan.

Lastensuojelun tiimiin kuuluu sosiaalityöntekijöiden lisäksi myös perhetyöntekijä ja lastensuojelun ohjaaja. Perheyöntekijä sekä lastensuojelun ohjaaja toimivat lastensuojelun perhetyössä. Lastensuojelun ohjaaja on lisäksi sosiaalityöntekijän työparina mm. lastensuojelutarpeiden selvityksissä.

Lastensuojeluntarpeeseen vaikuttavat useat eri tekijät. Valtakunnallisesti lastensuojelun asiakasmäärät ovat kasvaneet ja sama kehitys näkyy myös Vesilahdessa. Lastensuojelun asiakasmäärien kasvun taustalla ovat mm. lasten mielenterveysongelmat, vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, perheen sisäinen väkivalta, lasta kuormittavat perherakenteen muutokset.

1.1.2008 voimaantullut lastensuojelulaki määrittää lastensuojelun avohuollon prosessin aikaisempaa lastensuojelulakia tarkemmin.

Kuva 1: Lastensuojelun prosessi

LASTENSUOJELUASIAKKUUDEN VIREILLE TULO JA ASIAKKUUDEN ALKAMINEN •Hakemus •Lastensuojeluilmoitus •Muu tieto

LASTENSUOJELUTARPEEN ARVIOINTI 7 vrk sisällä

KIIREELLINEN SIJOITUS

LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS 3 kk sisällä vireille tulosta

ASIAKKUUS PÄÄTTYY           ASIAKKUUS PÄÄTTYY

ASIAKASSUUNNITELMA

HUOSTAANOTTO   SIJAISHUOLTO SIJOITUS AVOHUOLLON TUKITOIMENA

KIIREELLINEN SIJOITUS

AVOHUOLLON TUKITOIMET

ASIAKKUUS PÄÄTTYY

JÄLKIHUOLTO

 

Taulukko 2: Vesilahdessa käytössä olevat avohuollon palvelut ja tukitoimet

4.1 Lastensuojeluilmoitus, lastensuojeluasiakkuuden alkaminen, lastensuojelutarpeen selvitys ja avohuollon tukitoimenpiteet

Lastensuojeluilmoitus

Lapsen mahdollinen tarve erityiseen suojeluun voi tulla esille lapsen tai hänen perheensä kanssa työskentelevän työntekijän lastensuojeluilmoituksena. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä myös yksityishenkilö kuten esim. naapuri. Lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisen yhteydessä sosiaalityöntekijän on tehtävä välitön tilannearvio siitä, onko lapsella kiireellistä lastensuojelutarvetta. Jos lapsella on kiireellinen lastensuojelun tarve, on lapsen tilanne turvattava ja tarvittaessa tehtävä kiireellinen sijoitus. Kiireellisen sijoituksen voi tehdä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Jos lapsen tilanne ei vaadi välittömiä toimia, sosiaalityöntekijä arvioi seitsemän päivän aikana, onko syytä aloittaa lastensuojelutarpeen selvityksen tekeminen.

Lastensuojeluasiakkuus ja lastensuojelutarpeen selvitys

Kun lastensuojelutarpeen selvityksen tekeminen aloitetaan, tulee lapsesta lastensuojelun asiakas. Lastensuojelutarpeen selvitys on tehtävä olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa ja selvityksessä kuvataan mm. lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta vastaavien henkilöiden toimintaa, huoltajan mahdollisuuksia huolehtia lapsesta. Painopisteen tulee olla lapsen ja hänen hoidostaan ja hyvinvoinnistaan vastuussa olevien henkilöiden arkielämän olosuhteiden, riskien sekä voimavarojen ja selviytymistä tukevien tekijöiden tarkastelussa. Lastensuojelutarpeen selvityksen on oltava valmiina kolmen kuukauden kuluessa ja selvityksen perusteella arvioidaan lapsen edun toteutumista ja lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelutarpeen selvityksen perusteella arvioidaan, jatkuuko lapsen lastensuojelun asiakkuus vai päätetäänkö asiakkuus. 

Avohuollon tukitoimenpiteet

Lastensuojelulain 34§ mukaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on ryhdyttävä avohuollon tukitoimiin viipymättä:

1)      jos kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä; taikka

2)      jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään.

Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja mahdollisuuksia. Avohuollon tukitoimia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä lapsen ja vanhempien tai huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa.

Avohuollon tukitoimia ovat mm. asumisen ja toimeentulon turvaaminen, lasten päivähoito, lapsiperheiden kotipalvelu, tuki lapsen ja perheen ongelmien selvittämiseen, lapsen tukeminen koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä, tukihenkilö tai –perhe, perhetyö, lapsen/ koko perheen sijoitus perhe- ja laitoshoitoon, vertaisryhmätoiminta, loma- ja virkistystoiminta.

Kiireellinen sijoitus

Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshuoltoon taikka järjestää muulla tavoin hänen tarvitsemansa hoito ja huolto,

1) jos lapsi on välittömässä vaarassa tai

muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa.  (LsL 38§)

Kiireellisen sijoituksen perustana voi olla äkillinen puute lapsen huolenpidossa tai selkeästi uhkaava vaara, esimerkiksi jos

-       lapsen huoltajat ovat väliaikaisesti kykenemättömiä hoitamaan lasta esimerkiksi humalatilansa vuoksi.

-       perheessä on akuutti väkivaltatilanne.

-       lasta on pahoinpidelty ja asian selvittäminen vaatii välittömästi tutkimuksia tai hoidon järjestämistä.

-       on syytä epäillä, että lapsi aiotaan piilottaa tai viedä maasta ilman lupaa.

-       lapsi on käyttänyt päihteitä, syyllistynyt rikoksiin tai käyttäytynyt aggressiivisesti tai itsetuhoisesti siten, että hän tarvitsee välittömästi kiireellistä hoitoa tai sijoitusta.

Huostaanotto, sijais- ja jälkihuolto

Huostaanotto

Lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos:

1)      puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä; tai

2)      lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään ja kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään. (LsL 40§)

Sijaishuolto

Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshoitona taikka muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. (LsL 49§)

Jälkihuolto

Jälkihuolto on lapsen tai nuoren sekä hänen vanhempiensa tukemista sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuoltoa on järjestettävä myös avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen jälkeen. (LsL 75§, 76§)

Asiakassuunnitelma lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle

Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma, jollei kysymyksessä ole tilapäinen ohjaus ja neuvonta (LsL 30 §). Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Avohuollossa olevan lapsen asiakassuunnitelmaan kirjataan

o   ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan,

o   lapsen ja hänen perheensä tuen tarve,

o   palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan sekä

o   arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan.

Huostaanotettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäksi

-       sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet

-       erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille

-       lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa

-       miten huomioidaan tavoite perheen jälleenyhdistämisestä

-       Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana.

Jälkihuollossa olevaa lasta tai nuorta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan

-       jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet

-       erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle tai nuorelle sekä hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaaville henkilöille

Lastensuojelun perhetyö

Perhetyötä tekee perhetyöntekijä sekä lastensuojelun ohjaaja ja he toimivat tiiviissä yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa. Perhetyö on lapsiperheille suunnattua sosiaalityötä ja tarvittaessa perhetyö tekee asiakasperheen luvalla yhteistyötä muiden perhettä tukevien ammattiryhmien kanssa kuten esim. neuvolan kanssa. Perhetyötä on mahdollista saada esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Vanhemman uupumus, mielenterveysongelmat, lapsen/nuoren rajaton käytös, elämän muut kriisitilanteet (esim. avioero, äkillinen vakava sairaus, läheisen kuolema).

Vesilahden perhetyö muodostuu seuraavista kolmesta osa-alueesta:

1)    Lapsiperheiden kotipalvelu:

-       Perhetyöntekijä auttaa esim. lastenhoidossa, ruoanlaitossa ja muissa kodin päivittäisissä töissä asiakasperheen kotona.

-       Kyseessä on yleensä tilapäinen avuntarve ja työ on luonteeltaan ennaltaehkäisevää.

-       On pääsääntöisesti maksullista ja annetaan perhetyöntekijöiden aikaresurssien puitteissa.

2)    Lastensuojelun perhetyö

-       Aloitetaan lastensuojelullisin perustein ja yleensä sosiaalityöntekijän tai muun viranomaistahon aloitteesta.

-       On suunnitelmallista ja perheen tarpeisiin räätälöityä (esim. tukikeskustelut ja yhdessä tekeminen).

-       On myös vanhemmuuden, vuorovaikutuksen ja jaksamisen arviointia.

-       Avuntarve on yleensä pitkäaikaista ja luonteeltaan sekä ennaltaehkäisevää että korjaavaa.

-       On aina maksutonta.

3)    Perhekahvila- ja lapsiparkkitoiminta:

-       Perhekahvilatoimintaa on kerran viikossa sekä Kirkonkylässä että Koskenkylässä. Toimintaa ei ole koulujen loma-aikoina.

-       Perhekahvilatoiminta tarjoaa vanhemmille lapsineen mahdollisuuden tavata muita perheitä kodin ulkopuolella.

-       Perhekahvilan vetäjänä toimii perhetyöntekijä. Mannerheimin lastensuojeluliiton Vesilahden yhdistys pyrkii järjestämään yhden vapaaehtoistyöntekijän avuksi Kirkonkylän perhekahvilaan kerran kuukaudessa.

-       Lapsiparkkitoimintaa järjestetään seurakunnan kerhotilassa kerran kuukaudessa ja sen vetäjinä toimivat perhetyöntekijä ja lastensuojelun ohjaaja.  Lapsiparkki on maksullinen. Toimintaa ei ole koulujen loma-aikoina.

Kehittämistoimenpiteet:

• Tiimityöskentelyn jäsentäminen ja työntekijöiden työnkuvien selkeyttäminen
• Lastensuojelutyön sisällön tunnetuksi tekeminen kuntalaisille ja kunnan työntekijöille
• Perhekahvila –ja lapsiparkkitoiminnan kehittäminen yhdessä päivähoidon kanssa
• Kunnan internetsivujen kehittäminen lastensuojelutyön osalta
• Lastensuojelutyön kehittäminen KASTE-hankkeen tavoitteiden kautta. Intensiivisen tuen mallin luominen.
• Tukiperhetoiminnan kehittäminen

4.2 Lastenvalvojan tehtävät

Vesilahdessa on yksi lastenvalvoja-sosiaalityöntekijä, jonka työajasta n.40 % menee lastenvalvojatehtäviin. Lastenvalvojatehtäviin käytetty työaika on kasvanut selkeästi kahden viimeisen vuoden aikana. Lastenvalvoja hoitaa avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittämistä koskevat asiat ja tekee sekä vahvistaa sopimuksia lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sekä elatuksesta. Lastenvalvoja tekee olosuhdeselvityksiä yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa käräjäoikeuden pyynnöstä. Olosuhdeselvitys tehdään, kun vanhemmat eivät ole päässeet sovintoon lapsen huollosta ja/tai tapaamisoikeudesta lastenvalvojan luona.

Isyyden tunnustaminen ja vahvistaminen

Tieto avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta tulee lastenvalvojalle pääsääntöisesti maistraatista. Lastenvalvoja varaa vanhemmille ajan isyysasian hoitamista varten. Lastenvalvoja kertoo vanhemmille isyyden tunnustamisen oikeusvaikutuksista sekä asian hoitamisen vaihtoehdoista, mikäli isyyttä ei pystytä hoitamaan tunnustamalla tai jos lapsen äiti ei halua isyyttä vahvistettavan. Lastenvalvoja ottaa vastaan isyyden tunnustamisen sekä laatii isyyden selvittämiseen vaadittavat asiakirjat, joiden pohjalta isyys vahvistetaan maistraatissa.

Mikäli isyysasiaa ei saada hoidettua vapaaehtoisesti tunnustamalla, lastenvalvoja voi äidin kanssa neuvoteltuaan ja äidin niin halutessa neuvoa äitiä siinä, miten isyyden vahvistamisasiaa voidaan hoitaa käräjäoikeudessa. Isyydestä on mahdollista varmistua isyysveritutkimuksella (oikeusgeneettinen isyystutkimus), mikäli miehen isyys on epävarmaa (esim. jos mahdollisia isäehdokkaita on useampi kuin yksi).

Isyyden vahvistamisen myötä lapsi saa sukulaisuussuhteet isäänsä ja isänsä puolen sukuun perintöoikeuksineen, samoin oikeuden mahdollisiin perhe-eläkkeisiin isänsä osalta. Kummallakin vanhemmalla on elatusvastuu alaikäisestä lapsestaan. Vanhemmat voivat isyyden vahvistamisen jälkeen valita lapselle joko isän tai äidin sukunimen ja isällä on mahdollisuus tulla lapsensa toiseksi huoltajaksi äidin rinnalle, mikäli vanhemmat niin haluavat.

Isyyden vahvistamisen jälkeen lapsen rekisteritiedoissa näkyvät kummankin vanhemman tiedot ja samoin isän rekisteritietoihin päivittyvät tiedot lapsesta.

Tapaamisoikeus

Lapsella on oikeus tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Vanhemmat voivat sopia tapaamisoikeudesta keskenään ja tehdä asiaa koskevan sopimuksen lastenvalvojan luona, jolloin lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen  tai tapaamisasian voi viedä käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Yhtä lakisääteistä tapaamismallia ei ole. Yleisimmin vanhemmat sopivat siitä, että lapsella on tapaamisoikeus muualla asuvaan vanhempaansa joka toinen viikonloppu sekä kesällä tietyn ajan. Usein vanhemmat sopivat etukäteen myös siitä, miten lapset tapaavat toista vanhempaansa juhlapyhinä ja koulujen loma-aikoina.

Jos tapaajavanhempi ei ole kykenevä huolehtimaan lapsesta tapaamisten aikana, vanhemmat voivat sopia valvotuista tapaamisista. Lastenvalvojalta voi kysyä neuvoa valvottujen tapaamisten järjestämiseksi. Vanhempien tulee hankkia valvottujen tapaamisten järjestämiseksi vaadittavat tilat sekä valvojat pääsääntöisesti omakustanteisesti yksityisiltä palveluntarjoajilta.

Elatusapu

Lapsella on oikeus saada riittävä elatus vanhemmiltaan täysi-ikäisyyteensä asti. Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykyjensä mukaan. Mikäli lapsen vanhemmat asuvat erillään, määritellään erossa asuvan vanhemman osalta elatusavun määrä, jolla hän toteuttaa elatusvastuutaan. Elatusapua määriteltäessä kartoitetaan lapsen elatuksen tarve sekä vanhempien taloudellinen tilanne. Vanhemmat voivat laatia lastenvalvojan luona elatusavusta sopimuksen, jonka lastenvalvoja sosiaali- ja terveyslautakunnan edustajana vahvistaa. Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen elatusavun määrästä, vanhemmat voivat viedä asian oikeuden päätettäväksi.

Elatustuki

Elatustukien maksatus ja perintä on siirtynyt Kelan hoidettavaksi 1.4.2009. Elatustuen saaminen Kelasta edellyttää, että vanhemmilla on kunnan sosiaalihuollon vahvistama elatussopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta. Niitä ei kuitenkaan tarvita, jos lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella eikä lapsen isyyttä ole vahvistettu tai jos lapsi on adoptoitu ilman kumppania.

Kelasta voi saada elatustukea, jos

·         elatusvelvollinen vanhempi ei ole maksanut vahvistettua elatusapua. (Jos elatusvelvollinen ei ole maksanut elatusapua, Kela perii sen häneltä jälkikäteen.)

·         elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen vanhemman taloudellisen tilanteen vuoksi.

• elatusapua ei ole vahvistettu lainkaan maksettavaksi elatusvelvollisen taloudellisen tilanteen vuoksi.
• vanhempi on adoptoinut lapsen ilman kumppania.
• avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu.

4.3 Seutukunnallinen yhteistyö

Lastensuojelun sosiaalipäivystys

Tampereen seutukunnan ja Etelä-Pirkanmaan kunnat ovat hyväksyneet sopimukset lastensuojelun sosiaalipäivystyksen ja lastensuojelun sijaishuollon seudullisten palveluiden järjestämisestä yhteistoimintana. Virka-ajan ulkopuolella tapahtuva lastensuojelun sosiaalipäivystys on järjestetty seutukunnallisena yhteistoimintana. siten, että Tampereen kaupunki tuottaa palvelut Tampereen seutukunnalle ja Etelä-Pirkanmaan kunnille. Sosiaalipäivystys toteutetaan siten, että sosiaalityöntekijöiden palvelut ovat sopijakuntien saatavissa maanantaista torstaihin klo 16.00 – 24.00 ja perjantaista klo 16.00 sunnuntaihin klo 24.00 saakka ns. korkean kynnyksen palveluina. Korkean kynnyksen palvelu tarkoittaa palvelun käynnistymistä Hätäkeskuksen, poliisin, sairaankuljetuksen, pelastustoimen tai terveyden huollon päivystysyksikön otettua yhteyttä Tampereen kaupungin Sosiaaliasema Paussiin.

Sijaishuollon Asiakasohjaus Luotsin palvelut

Lapsen sijoittaminen sijaishuoltoon tapahtuu sopimuskunnissa yhteistyössä Tampereen kaupungin asiakasohjaus Luotsin kanssa. Lapsen asioista vastaava kunta tekee päätöksen lapsen sijoituspaikasta ja vastaa lapsen sijoituksista aiheutuvista kustannuksista. Sijoitusten tuki- ja seurantatyöskentelyn järjestämisvastuu on lapsen sijoittavalla kunnalla. Asiakasohjaus Luotsi vastaa lapsen sijoituspaikan etsimisestä ja hyväksymisestä.

Lastensuojelun asiantuntijaryhmä

Lastensuojelulain mukainen moniammatillinen asiantuntijaryhmä on yhteinen Vesilahden, Lempäälän ja Pirkkalan kunnan kanssa. Ryhmään kuuluu kuntien edustajina perheneuvolan psykologi, koulukuraattori, erityislastentarhanopettaja, äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitaja, lastensuojelun esimies sekä ostopalveluna lastenpsykiatri ja lakimies. Asiantuntijaryhmän tavoitteena on tukea ja avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevien asioiden toteuttamisessa ja valmistelussa sekä muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Lisäksi asiantuntijaryhmä antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi.

5 TOIMENPITEET EHKÄISEVÄN LASTEN SUOJELUN KEHITTÄMISEKSI VESILAHDELLA

Vesilahdessa lastensuojelusuunnitelma on tehty eri hallinnonalojen yhteistyönä. Vesilahden lastensuojelusuunnitelmassa ehkäisevä lasten suojelu nähdään laajana kokonaisuutena, joka näkyy muun muassa seurakunnan ja järjestöjen työn mukaan ottamisena lastensuojelusuunnitelmaan. Laadukkaiden peruspalveluiden ja eri hallinnonalojen välisen yhteistyön voidaan katsoa olevan parasta ehkäisevää lasten suojelua. Vesilahden lastensuojelusuunnitelman laatiminen yhteistyössä korostaa yhteistä vastuuta lasten suojelusta.

Vesilahden lastensuojelusuunnitelma esittelee eri hallinnon alojen toimia, joita jo tällä hetkellä Vesilahdessa tehdään ehkäisevän lasten suojelun hyväksi. Eri hallinnon alojen edustajat ovat asettaneet tähän lastensuojelusuunnitelmaan vuosille 2009–2012 kehittämistoimenpiteitä, joita tehdään palveluiden kehittämiseksi ja ehkäisevän lasten suojelun edistämiseksi. Kehittämistoimenpiteet on esitelty jo luvuissa 3 ja 4 kunkin sektorin nykytilanteen kuvauksen jälkeen. Tässä luvussa kehittämistoimenpiteet esitellään vielä tiivistettynä taulukossa 1.

Suunnitelman seuranta

Vesilahden lastensuojelusuunnitelman seurantaryhmäksi on kaavailtu työryhmää, joka oli myös valmistelemassa lastensuojelusuunnitelmaa. Työryhmään on suunniteltu nimettävän seuraavat jäsenet

• johtava lääkäri
• lastensuojelun sosiaalityöntekijä (lastensuojelu ja perhetyö)
• lastensuojelun sosiaalityöntekijä (lastensuojelu ja lastenvalvojan tehtävät)
• päivähoidon johtaja
• sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja
• sosiaali- ja terveystoimenjohtaja

Työryhmän asiantuntijajäseniksi on kaavailtu liikunta- ja nuorisosihteeriä, sivistystoimenjohtajaa ja Vesilahden seurakunnan kirkkoherraa. Työryhmän toiminta toteutetaan virkatyönä. Työryhmän on suunniteltu kokoontuvan vähintään kerran vuodessa. Lastensuojelusuunnitelma otetaan huomioon vuosittain talousarviota –ja suunnitelmaa tehtäessä.

Työryhmä ja asiantuntijajäsenet muodostavat Vesilahden lasten ja nuorten ohjaus- ja palveluverkoston, jotka toteuttavat moniammatillista yhteistyötä.

Lapsi –ja nuorisoasioita koordinoivan työryhmän tehtävä on:

• kehittää lapsille ja nuorille suunnattuihin palveluihin liittyvää viranomaistyötä
• koordinoida palvelujen yhteensopivuutta ja riittävyyttä
• kartoittaa lasten ja nuorten palveluiden tarvetta ja palveluissa esiintyviä katvealueita ja tehdä ehdotuksia niiden poistamiseksi
• seurata lastensuojelusuunnitelman toteutumista ja valmistella tarvittavat arviointikertomukset
• huolehtia lasten ja nuorten osallisuuden edistämisestä

Toiminnan tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan palveluja. Tavoitteena on myös luoda viranomaisyhteistyölle sellaiset periaatteet ja menettelytavat, että esimerkiksi useamman toimialan palvelujen piirissä olevalle lapselle ja nuorelle näistä palveluista muodostuu katkeamaton jatkumo.

Taulukko 4: Kehittämistoimenpiteet

Liite 1: Lasten ja nuorten hyvinvointi-indikaattorit

Vesilahden hyvinvointikatsaus: indikaattorit 2005–2007