Rämsöön kyläsuunnitelma ja kyläkaava

Vappukulkue

KYLÄESITE

tästä linkki

Indeksi
Rakennuspaikkoja
Kaava ja merkinnät

 RÄMSÖÖN KYLÄKAAVA

 

Kyläkaava ei ole oikeusvaikutteinen kaava, vaan eräänlainen kyläyleiskaava, joka on laadittu kyläläisten ja arkkitehdin yhteisvoimin. Siinä on osoitettu alueita joille ei ole suotavaa rakentaa ja vain muutamia mahdollisia rakennuspaikkoja. Rämsöön kyläkaava osoittaa kylän toiveen mukaisen väljän maaseutumaisen ja luontoon sopivan asumisen mallin. 

 

Edellinen kyläsuunnitelma 2008

1. Johdanto

Valtakunnan Vuoden Kylä 2007 Rämsöö on kyläsuunnittelun uranuurtaja. Rämsöössä tehtiin kylätutkimus vuosina 1982–1983. Sen pohjalta vuonna 1987 laadittiin kyläsuunnittelupiirissä Rämsöön ensimmäinen kyläsuunnitelma ja nk. ympäristösuunnitelma, joka vastasi nykyisiä kyläkaavoja.

Seuraavan kerran kyläsuunnitelma päivitettiin vuonna 1994. Tuolloin tehtiin julkaisu Rämsöö kyläkäsikirja 1994, joka myöhemmin on ollut monen kylän kyläsuunnitelman mallina ja se on loppuunmyyty teos.

Sen jälkeen kyläsuunnitelma on päivitetty kahdesti, vuosina 2002 ja 2005.

Tämä kyläsuunnitelma laadittiin Kyläkaava -Rämsöön omaehtoinen maisema ja ympäristösuunnitelma -hankkeen (Leader+ 27765) yhteydessä vuonna 2007.

Rämsöön kyläsuunnitelman ja kyläkaavan pohjaksi toteutettiin kyläkysely.

Rämsööläiset näkevät kyläsuunnitelman pitempiaikaisena kylän toimintasuunnitelmana, jota vuosittain tarkastellaan. Kyläsuunnitelma on pohjana yhdistyksen toimintasuunnitelmaa ja talousarviota laadittaessa. Kyläsuunnitelman toimenpiteille ei ole annettu mitään toteutusaikataulua, vaan niitä toteutetaan muun toiminnan ohella mahdollisuuksien mukaan.

Ensimmäisen Rämsöön ympäristösuunnitelman perusajatuksena oli jo tuolloin olla kylän ominaispiirteitä säilyttävä ja toisaalta kylää ja kyläkuvaa kehittävä. Suunnitelmassa kartoitettiin kylän maisemallisesti tärkeät kohteet ja mahdolliset rakennuspaikat. Nyt idea oli sama, mutta tonttien löytäminen ei ollut ensisijainen tavoite vaan pyrittiin katsomaan pidemmälle kylän tulevaisuuteen.

 

2. Rämsöö tänään (2008)

Rämsöön kylässä on vakituisia asukkaita noin 240 henkeä.

Kesäasukkaiden määrää ei ole tiedossa.

Rämsöön historiasta löytyy tietoa mm. Rämsöön Kyläkaavasta, Vesilahden historiasta ja Yrjö Punkarin laatimilta sivuilta.

 

Rämsöössä nykyisin toimivat yhdistykset

Rämsöön kyläkerho ry, perustettu vuonna 1979.

Rämsöön Urheilijat ry, perustettu 1932.

Rämsöön maa- ja kotitalousseura ry, perustettu pienviljelijäyhdistyksenä 1949.

Rämsöön kyläosuuskunta, perustettu 1999.

Wanhan Teknolokian kerho ry

Rämsööläiset toimivat aktiivisesti myös monissa Vesilahden ja seutukunnan järjestöissä.

 

Rämsöö sijaitsee Vesilahden kunnan luoteisessa nurkassa, joten Sastamalan ja Nokian kaupunkeihin on lyhyempi matka kuin Vesilahden kirkonkylään.

Rämsöön kylä on tunnettu monipuolisesta ja suunnitelmallisesta kylätoiminnastaan sekä tapahtumistaan; Rämsöön kesäteatteri, Kowan Teknolokian Päivät®, Moottorimusiikin festivaalista ja perinteisistä kesätansseista sekä monista muista erilaisista tapahtumistaan.

Lukuisten aiempien huomionosoitusten ja palkintojen lisäksi Rämsöö valittiin vuoden 2007 valtakunnan Vuoden kyläksi. Rämsöö on uranuurtaja myös hanketoiminnan saralla. Kylä valittiin jo vuonna 1996 yhdeksi Pirkanmaan pilottikyläksi, jotka aloittivat hanketoiminnan Pomo- hankerahoituksella. Tuolloin aloitettiin aluejätepisteiden maisemointihankkeella ja sitten kyläsihteerin työllistämisellä. Vähitellen kyläsihteeri- ja hanketoiminta laajeni Vesilahden kaikkiin kyliin ja vuoden 2008 alusta Kyläverkko -hankkeena lisäksi myös Lempäälän kyliin.

Rämsöön tulevaisuudelle luovat pohjaa kylän hyvä imago, kylän monimuotoinen luonto ja lisäksi hyvä sijainti Tampereen keskusseudulla.

Juuri kunnostettu seututie 301 (Sastamala-Lempäälä) on tuonut selvästi enemmän liikennettä kylään. Vaikka Rämsöön kylästä ovat monet palvelut hävinneet, näyttää tonttien kysyntä yhä lisääntyvän.

 

3. Kyläkysely

Kyläkaavan ja kyläsuunnitelman teko aloitettiin kyläkyselyllä. Kyläkysely laadittiin keväällä ja jaettiin kesäkuussa talkoilla joka talouteen ja kesäasuntoon. Kyläkyselyyn sai vastata myös netissä. Kyselyn tulokset koottiin syksyllä. Kyläkyselyllä selvitettiin mm. asukkaitten tyytyväisyyttä omaan kylään ja sen palveluihin sekä kylän toimintaan. Lisäksi kartoitettiin kiinnostus vesihuolto-osuuskuntaan liittymiseen.

Jokaisen osion perässä oli mahdollisuus esittää kehittämisideoita. Kyselyn lopussa oli koko sivu tilaa vapaille vastauksille, toiveille ja ehdotuksille. Niitä saatiinkin runsaasti ja ne käsiteltiin kyläsuunnittelupäivässä 1.12.2007. Kyläkyselyn tulokset kokosi kyläkaavan tekijä arkkitehtiylioppilas Juri Pelkonen. Vuonna 2007 menossa oli Kylät yhdessä -hankkeen jälkimmäinen vuosi, joten kyläsihteeri avusti kyläsuunnitelman aineiston kokoamisessa.

Kyläkyselyn tuloksista lyhyesti:

Kyläkyselyn kooste on pylväsdiagrammeina kyläsuunnitelman liitteenä. Koosteesta näkee mm. vastaajien ikäjakauman. Kyselyn tulosten arviointi tehtiin kouluarvosanoin 4 – 10. Arvioissa on ensin aihealueelle annettu yleisarvosana ja arvosanat eriteltynä muodossa vakituiset asukkaat / kesäasukkaat esim. 8,0 / 7,5.

       Rämsöö asuinpaikkana. Yleisarvosana 7,8.

Parhaat arviot saivat kylän imago 8,5 / 8,4,  viihtyisyys 8,6 / 7,9 ja turvallisuus  8,3 / 8,3.

       Elinkeinotarjonnan tilanne ja mahdollisuudet. YA 6,0.

Kylän työpaikka tarjonta 5,0 / 5,1 oli kyselyn heikoin tulos. Tämä oli odotettua, koska työpaikkoja on kylässä vähän. Kehitysideoita tähän ei tullut.

Palvelutarjonnan tila. YA 6,7

Lasten päivähoito huikea 8,5 / 8,5 ja vastaavasti koulujen sijainti 5,7 / 6,2.

Kotipalvelun tarjonta 5,6 / 6,0.

       Infrastruktuuri. YA 7,1.

Tieyhteydet yleensä 6,0 / 7,3 ja sorateiden kunto /ylläpito 5,1 / 6,0.

Puhelinyhteydet ja tietoliikenne 7,9 / 7,8 ja sähköverkkoyhteydet 7,4 / 7,7.

Vesihuolto-osuuskunnasta kiinnostuneita oli 134

ja jätevesihuolto-osuuskunnasta 19.

       Liikenneyhteydet ja liikkuminen. YA 7,1.

Huomattavaa on arviointi tieyhteydet Vammalan suuntaan 9,1 / 8,2 mutta Nokian ja Tampereen suuntaan 5,0 / 5,9.

Yhteyksien toimivuus työmatkoja ajatellen 6,2 / 6,3.

(Osa oli vastannut teistä kohtaa 4 ja suurin osa kohtaan 5, johon se oli tarkoitettu. Jos kaikki olisivat vastanneet kohtaan 5, ero olisi ollut todennäköisesti vieläkin suurempi)

Härkäläntiestä annettiin eniten palautetta; sen huonosta kunnosta, mutkaisuudesta ja vaarallisuudesta. Kehitysideoita tuli eniten Härkäläntietä koskien, mikä on rämsööläisten käytetyin työmatkareitti.

       Ympäristö. YA 7,5.

Kylämaisema 8,0 / 8,0, luonnontila yleensä 8,1 / 7,9 ja luontoreittien tarjonta 6,2 / 6,3.

       Yhdistystoiminta ja tapahtumat kylällä YA 7,6.

Kyläkerhon aktiivisuus 9,1 / 8,8, kesäteatteri 8,6 / 8,6, kylätoiminnan hyödyllisyys 8,5 / 8,3. Nuorille suunnatut tapahtumat 6,1 / 6,4 ja vanhuksille suunnatut tapahtumat 6,9 / 6,6.

       Kylän yhteishenki ja kylätoiminnan sujuvuus YA 7,9.

Kylän omatoimisuus ja aloitteellisuus 8,5 / 8,3, tiedonkulku kylän asioiden suhteen 8,3 / 7,5, kyläläisten yhteenkuuluvuuden tunne 8,0 / 8,0. Kaikki tässä osiossa olivat vähintään 7,6 vakiasukkailta ja 7,2 kesäasukkailta.

       Rämsöön tulevaisuus.

Rämsöön kylän ihanteellinen koko oli yksiselitteisesti 250 – 400.

Kylään toivotaan vakituisia asukkaita lisää ja kunnantontteja tarjolle.

Toiveet palvelutarjonnasta erosivat hieman;

Vakituiset asukkaat:

1. koulu, 2. kauppa/kauppa-auto, 3. kotipalvelut, 4. joukkoliikenne ja 5. posti

       Kesäasukkaat:

1. kauppa/k.-auto, 2. koulu, 3. joukkoliikenne, 4. posti ja 5. kotipalvelu.

 

       Oma tulevaisuus.

Suurin osa haluaa asua kylässä niin pitkään kuin se vain on mahdollista.

Pois muutetaan opiskelun/ työn tai iäkkäämmät henkilöt palveluiden puutteen vuoksi.

 

4. Kylänkehittäminen, kohteita, ehdotuksia ja ideoita.

Rämsöön kyläsuunnittelupäivä järjestettiin 1.12.2007 Narvan metsästysseuran majalla Suonojärven rannalla.

Käytiin läpi kyläkyselyn pohjalta luodut tiedostot ja kaaviot. Jakauduttiin kahteen ryhmään ja käytiin läpi kyläkyselyn otsikoittain ryhmitellyt kehittämisehdotukset ja kohteet. Ryhmät valitsivat niistä mielestään tärkeimmät, jotka käytiin lopuksi yhdessä läpi. Lopuksi koottiin toimenpidelista.

Kyläkyselystä saatuja kehittämiskohteita ja ideoita olivat:

Härkäläntien kunnostaminen

Seututielle 60km/h nopeusrajoitus tietyille pätkille

Teiden varsien perkaus peuravaaran vuoksi

(on mukana kyläkaavassa maisemalliselta kannalta)

Viestinnän terävöittäminen

Verkkosivujen kehittäminen

Palveluluettelo sivuille

Verkkosivujen mainostaminen

Nettipiste kesäkahvilaan

Kesäasukkaitten huomioiminen

Ulkoilu /luontopolut = Kyläpolut

Merkitseminen maastoon

Kota

Suonojärven tilan parantamiseksi toimenpiteitä

Osakaskunnat mukaan

Kesäasukkaat mukaan

Ympäristökeskus mukaan

Koskemaan myös lähijärviä

Haetaan hankkeelle rahoitusta (esim. TE –keskus)

Teatteri ja teatterin ranta

Katsomon kunnostus

Katsomon kattaminen?

Rannan maiseman ylläpito

Teatterirannan historiasta tiedottaminen (esim. ilmoitustaulu)

Konemusiikkifestivaali

Pitkän tähtäimen suunnittelu tärkeää

”Maailmanluokan” tapahtuma, korkean profiilin esiintyjiä

Markkinointi laajalle ja laadukkaasti

Tonttien markkinointi

Kyläkaavasta

Maan ”hankinta” kunnan tonteiksi

Rämsöön tarina

Rämsöön historia

Kyläkerhon historia

”Kotipalvelu”

Siivousrinki

Seurantalon käytön tehostaminen

Kunnostaminen

 Tästä listasta valittiin kehittämisen toimenpiteet.

  

5. Toimenpiteet

Kyläsuunnitelman valitut kehittämistoimenpiteet ilman aikataulua:

Härkäläntien kunnostaminen

Seututielle 60km/h nopeusrajoitus tietyille pätkille

(Tiehallinnosta on luvattu syksyllä 2006 ja 2007 että tulee)

Teiden varsien perkaus peuravaaran vuoksi

(Perkaus on jo mukana kyläkaavassa maisemalliselta kannalta)

Viestinnän terävöittäminen

Verkkosivujen kehittäminen

Palveluluettelo kotisivuille

Verkkosivujen mainostaminen

Kesäasukkaitten huomioiminen

Nettipiste kesäkahvilaan

Luontopolut = Kyläpolut - merkitseminen maastoon

Kota

Suonojärven tilan parantamiseksi toimenpiteitä

Osakaskunnat mukaan

Kesäasukkaat mukaan

Ympäristökeskus mukaan

Koskemaan myös lähijärviä

Haetaan hankkeelle rahoitusta (esim. TE –keskus)

Teatteri ja teatterin ranta

Katsomon kunnostus

Katsomon kattamisen harkinta/suunnittelu?

Teatterirannan historiasta tiedottaminen (esim. ilmoitustaulu)

Rannan maiseman ylläpito

Konemusiikkifestivaali

Pitkän tähtäimen suunnittelu tärkeää

”Maailmanluokan” tapahtuma - korkean profiilin esiintyjiä

Markkinointi laajalle ja laadukkaasti

Tonttien markkinointi

Kyläkaavasta

Maan ”hankinta” kunnan tonteille

Rämsöön tarina

Rämsöön historia

Kyläkerhon historia

”Kotipalvelu”

Siivousrinki

Seurantalon käytön tehostaminen

Kunnostaminen

 

Lisäksi jäi paljon yksittäisiä toiveita ja tarpeita ”tarttis tehdä” –listalle:

Musiikkileikkikoulu (selvitetään toteutusmahdollisuudet)

Reklamaatio sähköverkon toimintavarmuudesta

Julkisen liikenteen kehittäminen

Yhteydenotto esim. Lauttakylän autoon reittisuunnitelmista uuden seututien suhteen

Asiointilinjan säilyminen

Ostospalvelu Harrin kulmaan, ”kauppakassi suoraan kotiin”

Liikunnanohjaukseen vierailuita kylille

Eri kylien kanssa yhteistyössä kiertävää nuorisotoimintaa (esim. disko tms.)

Kyläkerhon toimintaan ”tuuletusta”

- ideoitten hakemista

- opintoreissuja ja yhteistyötä

Perinteen tallentaminen

Kylän äänen kuuluminen kunnassa tärkeää

Kyläkaavahankkeen hyödyntäminen

 

 

Kowan Teknolokian Päivät 2005 (Marshall höyrykone vm. 1897)