Kylähankkeet

Kylien kehittämistoimintaa

Kylien yhteinen huomen -kehittämishanke ja kyläsihteeritoiminta on päättynyt.Hanketta toteutettiin Lempäälän ja Vesilahden alueella. Kehittämishanketta hallinnoi Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy. Hanke alkoi huhtikuussa 2010 ja päättyi 30.4.2012. Lempäälän ja Vesilahden kyläsihteerinä hankkeessa toimi Marjukka Lähdekorpi-Ojala.

Kyläsihteerin työ oli pääosin: hanke/kylä/yhdistys/tapahtumatoiminnan neuvontaa, avustamista ja koordinointia sekä monenlaista kylien kehittämiseen liittyvää työtä Lempäälässä ja Vesilahdessa sekä osin seutukunnallista yhteistyötä.

Kyläsihteeri toimi myös Lempäälän ja Vesilahden maaseudunkehittämisneuvottelukunnan sihteerinä.
 

Aiemmat kylien kehittämishankkeet:

  • Vesilahden kyläsihteeri (2004-2005)
  • Kylät yhdessä (2006-2007)
  • Kyläverkko (2008-4/2010)
Hankkeet saivat EU:n Leader-rahoitusta toimintaryhmä Kantri ry:n kautta. Kaikkia näitä hankkeita hallinnoi Rämsöön kyläkerho ry. Lempäälän alue tuli mukaan Kyläverkko-hankkeeseen vuonna 2008.
 
Linkkejä:

Vinkkejä kylä/yhdistys/hanketoimintaan:

 

Kylien yhteinen huomen –kehittämishanke,
Leader 9397
(Dnro 822/3570/2010)

Loppuraportti 2010 – 2012
 
Hankkeen kuvaus
Kylien yhteinen huomen - hanketta toteutettiin Lempäälän ja Vesilahden kunnissa kokonaisuudessaan. Hankkeen kohderyhmänä olivat kyläyhdistykset ja vastaavat oman alueensa kehittäjät sekä niiden yhteistyökumppaneina erilaiset kolmannen sektorin toimijat sekä maaseutuyritykset. Hankkeeseen palkattu kyläsihteeri teki kehittämistyötä neljän teeman kautta:
1 Nopean kasvun haasteet, 2. Yhteistyö ja kehittyvät toimintamuodot, 3. Maaseutuohjelmasta ja kylistä esiin nousevat kehittämistarpeet sekä 4. Asiantuntijapalveluita kylien käyttöön.
Hanke toteutti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 – 2013 Leader –toimintaa ja toimenpidettä 322 eli Kylien kunnostus ja kehittäminen sekä Kantri ry:n ykkösmaaseudun kehittämissuunnitelma –ohjelman painopisteitä:
Ympäristövastuinen asuminen ja yhteisöllisyys, paikalliskulttuuri ja nuoriso, tavoitteet 1 ja 2.
Hanke tuki merkittävästi paikallista aktiivisuutta, omaehtoisuutta ja yhteistyötä.
Kyläsihteerin työstä hyvin suuri osa oli kylien kehittämisen ja omatoimisuuden lisäämistä monin erilaisten koordinoinnin, avustamisen ja neuvomisen muodossa. Kun kylällä tai yhdistyksellä oli tarve ja idea kehittämistoimista / hankkeesta, niin kyläsihteeri auttoi yhdistystä projektin käynnistämisessä ja hankkeistamisessa tai erilaisten lupien ja avustusten haussa sekä tarvittaessa vielä konsultoi projektin aikana ja sen päättyessä.
Hankkeessa ei tehty mitään yhdistysten normaaliin toimintaan kuuluvia tehtäviä, kuten yhdistystoiminnan rutiineja, vaan jokaisella mukana olevalla yhdistyksellä oli aivan erityisiä kehittämisen kohteita kuten; järven kunnostamis- tai kiinteistöjen korjaamisprojekteja, uusia alkavia tai kehitettäviä tapahtumia tai muita yhteisöllisyyden ja yhteistyön kehittämiseen tähtääviä uusia toimintoja yms.
Tämä kaikki toiminta toteutti hankkeelle asetettuja kehittämistyön teemoja (taulukko sivu 4).
(Kyläsihteeri Marjukka Lähdekorpi-Ojalalla on laaja yli 24 vuoden käytännön kokemus monenlaisesta yhdistystoiminnasta, talkoista ja tapahtumien järjestämisestä jne. sekä hän on ollut mukana ensimmäisissä EU-rahoitteisissa kylienkehittämishankkeissa vuodesta 1996 lähtien. Lisäksi asuminen itse maaseudulla ja pitkä kokemus talkootoiminnasta on tuonut runsaasti käytännön kokemusta vapaaehtoistyöstä ja ns. ”hiljaista tietoa”. Asuminen Vesilahden Rämsöössä, valtakunnan Vuoden kylässä 2007, on ollut suureksi avuksi tässä työssä).
 
Kehittämishankkeen tuloksia
Kyläsihteeri on toiminut Lempäälän ja Vesilahden yhteisen maaseudun kehittämisneuvottelukunnan sihteerinä sen perustamisesta vuonna 2009 alkaen. Näin tiedonkulku kuntien ja kylien toimijoiden välillä on ollut luonnollista. Hankkeelle aluksi nimetty maaseututiimi jäi käytännössä tarpeettomaksi. Maaseututiimin jäsenet kuuluivat koko hankkeen ajan laajaan sähköpostitiedotusrinkiin, joten tieto tärkeimmistä asioista välittyi sen kautta.
Lempäälän ja Vesilahden yhteinen maaseudun kehittämisohjelma on ollut hankkeen työkaluna sen valmistumisen jälkeen vuonna 2010. Ohjelman toimenpiteistä tärkeimmäksi valitut asiat ovat olleet vuoden aikana keskiössä.
Maaseudun kehittämisohjelman päätavoite maaseutumaisuuden säilyttäminen nousi hyvin tärkeäksi arvoksi ”taistelussa” Seutuhallinnon esitystä vastaan. Esitys oli aluksi nimellä ”Haja-asutusalueen rakentamisen hillintä” sittemmin ”Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet”. Alun esitykset olisivat tehneet lähes lopun maaseudulle rakentamisesta. Kyläsihteeri tiedotti em. esityksestä kyliä ja kuntalaisia ja aktivoi lausuntoihin. Kyläsihteeri edustaa aluettaan Tampereen kaupunkiseudun kylien työryhmässä (Kylien työryhmä), joka on vuoden verran toiminut maaseudun rakentamisoikeuksien puolesta.
Kyläsihteeri on tehnyt yhteistyötä Pirkanmaan muiden kyläasiamiesten kanssa. Yhteiset kokoontumiset on pidetty muutaman kuukauden välein ja vaihdettu kokemuksia ja tietoa.
Vuonna 2010 käynnistyi Lempäälässä kyläfoorumi eli kylien välinen yhteistyö. Kylien edustajat kokoontuvat keskustelemaan ajankohtaisista kyliä ja yhdistyksiä koskevista asioista.
Sekä Lempäälän että Vesilahden kylien edustajat ovat päättäneet jatkaa kyläfoorumia pari kertaa vuodessa, jotta alkanut yhteistyö jatkuu.
Hanketoiminta virkistyi merkittävästi Lempäälässä vuonna 2011 ja hankeosaaminen laajenee vähitellen. Projektit ja hanketoiminta ovat osa tämän päivän kylätoimintaa.
Lempäälän kylien omat kotisivut otettiin käyttöön ja linkitettiin kunnan sivuille.
(Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisneuvottelukunta asetti kotisivukilpailun keväällä 2012 aktoivoidakseen kyläsivujen päivitystä).
Kylien yhteinen huomen – hankkeen erilaisia koulutustilaisuuksia pidettiin mm. kylien kotisivujen päivityksen ja yhdistyksen tili- ja verotusasioiden tiimoilta.
Yhdistykset ovat saaneet tarvittaessa malleja tarjouspyynnöistä, vuokrasopimuksista jne.
Kyläsihteerin työtehtävistä on aikataulu jokaiselta vuodelta (sivut 6 - 12)
Kylien yhteinen huomen -hankkeelle asetetut tavoitteet ovat pääosin täyttyneet ja tärkeimmät kehittämisen kohteet olivat yhteisöllisyys ja ympäristö. Hankkeelle asetetujen tavoitteiden eli toimenpiteiden pisteytyksestä (sivu 4) nähdään selvästi, että kaikkein eniten nousivat paikallinen kehittäminen ja maaseutuohjelman toimenpiteet.
Lyhyt yhteenveto kylien tänä aikana käynnistämistä hankkeista;
Iso-Kausjärven kunnostusuunnitelma, Narvan seurantalon maalämpö, Merujärven kunnostussuunnitelma, Rämsöön kesäteatterin luonnonympäristö, Nurmen kyläareenan esiselvitys, Sarvikkaan luhta (lintukosteikko), Hulauden vesialueen kunnostussuunnitelma, Iso Kausjärven kunnostuksen toteutus, Luodonniemen vesi/jätevesihuollon suunnittelu, Ranta ja kesäteatterin kunnostus (Rämsöö) sekä Hauralanlahden perkaamisen/ruoppaamisen selvitys.
Hankkeeksi voidaan lukea myös Moottorimusiikin festivaali, joka jälleen uudistuneena toteutettiin 6.-7.8.2011 Rämsöössä. Kyläsihteeri toimi sen tuotantoryhmässä kehittäjänä (rahoitukset yms.)
Kaikkiaan uusia kylien hankkeita aloitettiin 12 kpl hankkeen (2010 – 2012) aikana.
 
Tiedottaminen ja muu toiminta
Kyläsihteeri on välittänyt runsaasti tietoa erilaisista yhdistys- ja kehittämistoimintaan liittyvistä asioista, esimerkkeinä mm. maisemanhoidosta ja –sopimuksista (opintomatka 22.9.), sopimuksellisuudesta (maaseudun palvelusopmimus) ja tilinpidon / verotuksen muutoksista.
- ilmoittanut tilaisuuksista, koulutuksista ja muista kehittämishankkeista sekä kylien tapahtumista nettisivuilla, kyläringissä (sähköposti) ja myös jonkun verran facebookissa
- välittänyt tietoa muista kylähankkeista ja saattanut yhteen samantyyppisiä projekteja
- on osallistunut monenlaisiin eri kylienkehittämistä edistäviin projekteihin ja toimiin, mm. Laajakaista kaikille –hankkeeseen paikallisesti, Tampereen kaupunkiseudun kylien yhteistyöhön (em. Seudullinen hajarakentamisen hallinta) sekä tarjonnut pitkäaikaista kokemustaan muille yhdistyksille ja hankkeille (esim. Kylätalot kuntoon –hankkeelle)
- järjestänyt erilaisia Kyläseminaareja 3 kertaa ja toiminut kyläfoorumien koollekutsujana.
Keväälle 15.3.11 Lempäälään valmisteltu kyläseminaari peruuntui koska puhujaa ei sinne seutuhallinnosta saatu. Aiheena oli Maalle rakentamisen oikeus >< Hajarakentamisen hallinta. Maalle rakentamisen puolustajaksi oli jo sovittu Juha Kuisma. Seminaaria valmisteltiin yhteistyössä Pirkanmaan muiden kyläasiamiesten kanssa.
Muiden kyläseminaarien aiheina olivat sopimuksellisuus ja rakentaminen kaava-alueiden ulkopuolella sekä kyläsihteeritoiminta eli miten kylienkehittämistoimintaan saadaan jatkossa apua. Kyläseminaarissa 9.11.11 kylät päättivät jättää kunnille esityksen kyläsihteeritoiminnan jatkosta.
 
Huomattavaa
Seuraavan sivun Kylien yhteinen huomen -hankkeen toimenpiteiden pisteytyksestä nähdään,
että kaikkein eniten nousivat paikallinen kehittäminen ja maaseutuohjelman toimenpiteet.
Paikallisuus on etenkin kyläyhdistyksille sen tärkeimpiä arvoja (kylän identiteetti, historia, kokoontumispaikat ja tapahtumat jne.) ja yhtälailla myös yhteisöllisyys ja yhteistyö.
Paikalliset kehittämistarpeet ovat erilaisia eri kylissä, riippuen kylän sijainnista ja siitä mikä on ollut ajankohtaista ja milloinkin vaatinut erityistä kehittämistoimintaa.
Maaseutuohjelman kehittämisteemoista eniten esille nousivat ympäristöasiat kuten järvien/vesistönkunnostusprojektit, joita tämän hankkeen myötä on alkuun saatettu viisi alueella.
Hankkeen vetäjän eli Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö TREDEA OY:n kautta on saatu paljon tietoa monenlaisista sen hankkeista, koulutuksista ja tilaisuuksista. Kyläsihteeri on välittänyt tietoa edelleen kyliin mahdollisesti sopivista hankkeista ja tiedottanut koulutuksista.
 
Ilmenneitä ongelmia
Kylien yhteinen huomen –hanke vaati 10 % omarahoituksen, jonka lisäksi tuli arvonlisävero. Tämä teetti paljon lisätyötä ja hankaloitti omarahoitusosuuksien keräämistä yleishyödyllisiltä yhdistyksiltä. (Toteuma-ja rahoitustaulukko sivu 5.)
Yleishyödyllisten yhdistysten työt tehdään talkoilla ja yhdistysten varat tulevat miltei kokonaan niiden erilaisista talkootyöstä. Johtokunnan jäsenet voivat vaihtua hyvinkin nopeasti.
Vaikka kehittämistyö olikin hyvin mielenkiintoista ja erityisen vaihtelevaa, ongelmaa on ollut työn aikataulutuksessa. Kun toimitaan useitten erilaisten yhdistysten kanssa, on aikaa varattava yhdistysten päätöksille ja näin projektien organisointi on välillä vaikeaa. Useita hankkeita on työn alla yhtäaikaa ja tarve avustamiseen tulee joskus aivan yllättäin, kun joku asia muuttuu.
Yhdistysten erilainen toimintakulttuuri myös aiheutti välillä hieman viivettä, mutta hankkeen aikana opittiin uusia toimintatapoja myös muilta hankkeen yhdistyksiltä.
Hankepäätöksien odottelu hankaloittaa käytännön kehittämistoimintaa ja on hyvin rasittavaa.
Ilman Vesilahden ja Lempäälän kuntien anomuksesta myöntämää lainaa hankkeille, olisi monen yhdistyksen hanke jäänyt toteuttamatta.
 
Tulevasta
Kylät ja yhdistykset tarvitsevat apua kehittämistoimintaansa, johon hanketoiminta on tullut mukaan ilmeisesti jäädäkseen.
Kyläsihteeritoimintaa on jo pitkään toivottu kuntien rahoittamaksi kylienkehittämisen tueksi. Tämänkin hankkeen aikana asiasta on neuvoteltu useita kertoja, mutta taloudelliset seikat ovat olleet totetumisen esteenä.
Uusi mahdollisuus kolmen kunnan yhteistyöstä tuli esiin keväällä, kun Pirkkalan maaseutulautakunta kutsui Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisneuvottelukunnan vierailulle. Pirkkala oli halukas liittymään ko. neuvottelukuntaan ja oli kiinnostunut myös kylienkehittämistoiminnasta ja kyläsihteeritoiminnasta kunnissamme. Maaseutulautakunta päätti esittää työryhmän perustamista asiaa pohtimaan ja valmistelemaan.
Hankkeen päättyessä ei ole vielä tietoa asian etenemisestä.
Lopuksi voidaan todeta, että Kylien yhteinen huomen -hanke on onnistunut, kiinnostus toimintaan on lisääntynyt ja tehtäväkenttä näyttää yhä edelleen kasvavan.
 

Kylien yhteinen huomen – hankkeen kehittämisteemat

Kehittämistyön teemat    2010 - 2012
(erilaisten toimenpiteiden määrä / hankkeen kehittämistyön teemat)
 
Nopean kasvun haasteet
A 1  Yhteisöllisyyden vahvistaminen                                                                   + 9
A 2 Kylien ja asuinalueiden identiteetin vahvistaminen                                         + 10
Yhteistyö ja kehittyvät toimintamuodot
B 1 Yhteistyön luominen aluepohjaisten ja asiapohjaisten yhdistysten kesken          + 13
B 2 Omatoimisuutta edistävien toimintamuotojen luominen                                    + 7
B 3 Yhteistyön muotojen luominen kuntien, yhdistysten ja yritysten kesken            + 15
B 4 Kylien ja yhdistysten kansainvälistyminen                                                     + 2
Maaseutuohjelmasta ja kylistä esiin nousevat kehittämistarpeet
C 1 Maaseutuohjelmassa esiin nousseiden kehittämistarpeisiin vastaaminen            + 25
C 2 Paikallisesti esiin nousevissa kehittämistarpeissa avustaminen                         + 41
C 3 Kylien parlamentin järjestäminen 2 kertaa vuodessa                                      + 4
Asiantuntijapalveluita kylien käyttöön
D 1 Välitetään Tredeassa / yhteistyöverkostoissa olevaa teemoitt. erityisosaamista   + 8
D 2 Seudullinen verkostoituminen: tiivistetään ja hyödynnetään (Tampereen seudulla kertyvää/muodostuvaa) kyläasiamiesten/sihteerien osaamista toimijoiden hyödyksi + 10
                                                  Koko hankkeen aikana 2010 - 2012 toimenpiteitä = 143
_________________________________________________________________________
 
HANKESUUNNITELMA
 
Kylien yhteinen huomen - hanke (10.5.2010 - 30.4.2012)
 
Taustaa
Lempäälässä ja Vesilahdella väestönkasvu on eräitä nopeimmista Suomen kunnissa. Väestönkasvu syntyy eritoten muuttoliikkeen johdosta. Suuren positiivisen nettomuuton taustalla on ehkäpä vielä huomionarvoisempana asiana se, että se syntyy hyvin suuren tulo- ja lähtömuuton kautta. Tästä asiasta aiheutuu haaste uusien asukkaiden kotouttamisesta näihin kuntiin ja niiden kyliin sekä muille asuinalueille, kuten myös riittävän vahvan yhteisöllisyyden säilyttämisestä laajemminkin. Perinteisellä maaseudulla yhteisöllisyys on syntynyt mm. sitä kautta, että oma kylä on muodostanut lähes koko ihmisen elinpiirin työstä vapaa-aikaan. Myös hillitty muuttoliikkeen määrä on edesauttanut asiassa. Nykyisin tällaisia yhteisöllisyyttä luovia ja ylläpitäviä tekijöitä ei enää ole, vaan asiaan pitää tietoisesti panostaa.
”Asuminen on maaseudun tärkein elinkeino”, kuten usein kuulee sanottavan. Kaupungin läheisellä maaseudulla tämä toteamus on erityisen suuresti totta. ”Lähellä, mutta kaukana” on tokaisu, joka muutamassa sanassa kertoo sen, miksi asia on näin. Kaupungin läheinen maaseutu on hyvä yhdistelmä maaseutumaista asumismuotoa ja hyviä palveluita sekä ansiomahdollisuuksia. Asukkaat ovat siis kunnissamme merkittävä tekijä mm. väestönkasvun, rahavirtojen, palvelutarpeiden kuin myös olemalla suuri (ja vielä suurempi potentiaalinen) toimijoiden joukko.
Lempäälän ja Vesilahden yhteinen maaseutuohjelma on juuri valmistumassa. Sen tekemisen yhteydessä nousi esille joukko ongelmakohtia ja kehittämistarpeita. Monet niistä olivat toki ennakoitavissa. Ohjelman tekijöille yllätyksenä tuli se, että erot kuntien kesken asukkaiden kokemissa kehittämistarpeissa olivat huomattavasti pienemmät kuin etukäteen kuntien erilaisuuden pohjalta oletettiin. Kaiketi asia selittyy sillä, että kylien kautta tarkastellen erot ovatkin paljon pienempiä kuin kuntien tasolla tarkasteltuna, sillä molemmista kunnista löytyy sekä kyliä, joilla on hyvä sijainti, ja joiden väestö kasvaa ripeästi että myös hieman syrjäisempiä ja hitaammin kasvavia kyliä.
Vesilahdella on toteutettu kaksi kyläsihteeri -hanketta ja niiden jälkeen on lisäksi toteutettu juuri päättymässä oleva Lempäälän ja Vesilahden yhteinen kyläluotsi –hanke. Rämsöön kyläkerho ry on ollut niissä kaikissa vastuullinen toteuttaja. Kyläluotsi -hankkeessa on selkeästi havaittu, että yhteistyö toimii hyvin Vesilahden kylien kesken, mutta Lempäälässä ollaan vasta opettelun vaiheessa. Osin tätä eroa selittää Vesilahden kylien pidempi harjoitus yhteistyön saralla, ja vastaavasti paljon lyhyempi rupeama Lempäälässä, ja osin myös kuntien erilaisuus. Tämän erilaisuuden eräs piirre on kylätoiminnan hieman erilainen luonne kunnissa. Vesilahdessa kylätoiminnassa yhteisölliset elementit ovat vahvemmat ja Lempäälässä toiminta on enemmän projektinomaista.
Eräs kehittämistyön aihepiiri, joka kaipaa nykyistä aktiivisempaa huomioimista, ja joka halutaan tässä erityisesti nostaa esiin, on kolmannen sektorin kansainvälinen yhteistyö. Kunnillamme on runsaasti aktiivisesti hoidettuja ystävyyskuntasuhteita (Vesilahdella mm. Saksaan sekä Viroon ja Lempäälässä Pohjoismaihin, Unkariin ja Italiaan). Näiden suhteiden konkretisoiminen kolmannen sektorin toimijoiden kautta olisi seuraava looginen vaihe yhteistyössä. Tässä työssä tarvitaan aktiivista kehittämispanosta.
 
Kehittämistyön teemat
A.     Nopean kasvun haasteet
* Yhteisöllisyyden vahvistaminen: mm. uusien asukkaiden kotouttaminen, yhteisten kokoontumistilojen kehittäminen ja kohtaamistilanteiden luominen
* Kylien ja asuinalueiden identiteetin vahvistaminen
B.    Yhteistyö ja kehittyvät toimintamuodot
* Yhteistyön luominen aluepohjaisten (kylä- ja asukasyhdistykset) ja asiapohjaisten (esim. urheiluseurat) kesken, ja siihen liittyvät konkreettisten toimintamuotojen (mm.   osaaja-, talkoo- ja välinepörssi) luominen
* Omatoimisuutta edistävien toimintamuotojen luominen
* Yhteistyön muotojen luominen kuntien, yhdistysten ja yritysten kesken
* Kylien ja yhdistysten kansainvälistyminen
C.    Maaseutuohjelmasta ja kylistä esiin nousevat kehittämistarpeet
* Maaseutuohjelmassa esiin nousseiden kehittämistarpeisiin vastaaminen
* Paikallisesti esiin nousevissa kehittämistarpeissa (esim. kotisivujen toteutus tai tapahtuman järjestäminen) avustaminen
* Kylien parlamentin järjestäminen 2 kertaa vuodessa
D.    Asiantuntijapalveluita kylien käyttöön
* Kylien ja niiden toimijoiden käyttöön välitetään Tredeassa ja sen yhteistyöverkostoissa olevaa teemoittaista erityisosaamista.
* Seudullinen verkostoituminen: tiivistetään ja hyödynnetään Tampereen seudulla kertyvää / muodostuvaa kyläasiamiesten / -sihteerien osaamista kaikkien toimijoiden hyödyksi (mm. tiedonvaihto, yhteiset kokoontumiset ja koulutukset)
 
Hankkeessa toteutetaan neljää yllä todettua kehittämistyön teemaa kolmesta elementistä muodostuvan kokonaisuuden avulla:
    * Kyläsihteeri
    * Kyläsihteerin yhteistyöverkosto (kylät, yhdistykset jne.)
    * Asiantuntijaverkosto Tredean ja sen yhteistyökumppanien kautta
       (hoiva, energia, KV–asiat, matkailu jne.)

Tavoite
Paikallistasolla kunnan rooli on muutaman viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana ollut suhteellisesti hyvin vahva yrityksiin ja kolmanteen sektoriin nähden. Kun ajatellaan edessä odottavia haasteita ja kuntien resursseja vastata niihin, väistämätön päätelmä on, että yhteiskunnan kolmen sektorin työnjako tulee muuttumaan ja sektorien yhteistyö on avainroolissa tässä muutoksessa. Hankkeen tavoitteena on pehmentää tätä muutosta valmentamalla kolmannen sektorin toimijoita muuttuvaan aikaan ja sen edellyttämiin toimintatapoihin sekä rakentamalla tarvittavia yhteistyön muotoja, jotta palveluja saadaan uusien toimintamallien avulla turvattua.
 
Toteutus

* Hanke alkaa 7.4.2010 ja päättyy 30.4.2012.
* Hankkeen vastuullisena toteuttajana toimii Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy. Tredea hoitaa hankkeen talous- ja muun hallinnon.
* Hankkeen kohdealueina ovat Lempäälän ja Vesilahden kunnat kokonaisuudessaan.
* Hankkeeseen palkataan sen toteutusajaksi kokopäiväinen kyläsihteeri toteuttamaan hanketta. Kyläsihteeri tekee työtä hankkeen kohdealueella sijaitsevasta toimistosta tai kotoaan käsin, miten asiasta sovitaan.

 
Kustannusarvio
                                                                                         
Yhteensä 2010 - 2012                                     103.500 €
 
Rahoitus
Kantri ry: n kautta: EU + valtio + kunnat*        93.150
Yksityinen rahoitus, rahaa                                   10.350
Yhteensä                                                              103.500 €
 
Yksityinen rahoitus kerätään kyläsihteerin yhteistyöverkoston muodostavilta kyliltä ja yhdistyksiltä tukimaksuina, opinto- ja tutustumismatkojen osallistumismaksuina, teematilaisuuksiin osallistuvilta yrityksiltä kerätyistä osallistumismaksuista sekä kylien ja yhdistysten tavanomaista merkittävästi suurempaa työpanosta edellyttävissä paikallisissa kehittämistarpeissa avustamisesta (teema C) kerättävistä maksuista.
 * Kuntaosuus (10 % julkisesta osuudesta) tulee Kantrin kautta kaikkien kuntien yhteisestä potista.
   Ei suoraan Vesilahden ja Lempäälän kunnalta.
 
********************************************************
 
Aiemmat kylienkehittämishankkeet
 
1. Vesilahden kyläsihteeri (2004-2005)
2. Kylät yhdessä (2006-2007) ja
3. Kyläverkko (2008-4/2010)
 
Hankkeet saivat EU:n Leader-rahoitusta toimintaryhmä Kantri ry:n kautta.
 
Kaikkia näitä hankkeita hallinnoi Rämsöön kyläkerho ry.
Lempäälän alue tuli mukaan Kyläverkko-hankkeeseen vuonna 2008.
 
*********************************************************