Historia ja luonto

Vesilahti tapahtumien keskellä

Vesilahti sijaitsee Kokemäenjoen alkulähteillä, Näsijärven ja Pyhäjärven eteläpuolella, kuuden kaupungin ympäröimänä. Sijaintinsa puolesta maasto on ollut mainiota asua jo 9000 vuotta. Niin metsästykselle, kalastukselle kuin maanviljelyksellekin vaihteleva ympäristö on ollut ja on yhä suotuisaa. Vesilahti on edelleen maaseutukunta.

Muistomerkkejä tuhansien vuosien mittaisesta yhtäjaksoisesta asutuksesta on hyvin runsaasti. Kivikauden sadat taltat ja kirveet, rautakauden hopeoidut ja kullatut arvonmerkit, keskiajan katolinen taide-esineistö ja historiallisen ajan käsityötuotteet muistuttavat väkevistä ajoista, jolloin pyrittiin, saavutettiin, taisteltiin ja usein myös menetettiin. Vesilahti on todella kerännyt historiaa.

Historia ei ole loppunut vieläkään. Jokaisena päivänä paikkakunnalla tapahtuu - ei suurella melulla, vaan hillitysti ja arvokkaasti. Vesilahti on Suomen maaseudun harvoja muuttovoittokuntia.

Linkkejä Vesilahden historiaan

Seuraavat linkit johtavat muutamiin Vesilahden historiaa käsitteleviin artikkeleihin. Mikäli aihe kiinnostaa enemmän, Vesilahden historiaa käsitellään useissa kirjoissa, joista on suppea luettelo alhaalla.

Vesilahden historiaa käsitteleviä kirjoja

  • Arajärvi Kirsti: Vesilahden historia. Hämeenlinna, Arvi A. Karisto Oy,1985
  • Honka-Hallila Helena (toim.): Esa ja Anna. Vesilahden Ärölän suvun ja talon vaiheita. Jyväskylä, Ärölän suku, 1997
  • Honka-Hallila Helena (toim.): Vesilahti 1346-1996. Jyväskylä: Vesilahden kunta ja Vesilahden seurakunta, 1996
  • Honka-Hallila Helena (toim.): Kunnia kaikkensa antaneille. Vesilahtelaiset sodissa 1939-45. Jyväskylä, Vesilahden Sotaveteraanit Ry, 1996
  • Jakovuori Eila (toim.): Wesilahti veistelee. Kerääjinä Ahti Antti, Jakovuori Eila, Mäenpää Reino. Tampere, Wesilahti veistelee -ryhmä, 1996
  • Jakovuori Eila (toim.): Wesilahti veistelee II. Tampere, Vesilahden Museoyhdistys ry, 2000
  • Järnefelt Arvid: Maa kuuluu kaikille! Matkoiltani Laukon lakkomailla. Helsinki, Vihtori Kosonen osakeyhtiö, 1909
  • Karjalainen Mauno, Valkama Minna: Vesilahti kuvina. Vesilahden kunta, 2000.
  • Kylliäinen Mikko & Puro Ritva (toim.): Aiwan kowa tapaus. Kirkonvartija Tuomas Tallgrén ja hänen aikakirjansa vuosilta 1795-1837. Jyväskylä, Wesilahti-Seura ja Vesilahden Kunta, 1996
  • Mäkelä Ritva (toim.): Elämää Säijänmaassa. Vammala, Säijän kyläyhdistys, 1997
  • Nervander E.: Elias Lönnrotin nuoruuden ajoilta Laukon kartanossa. Helsinki, Otava, 1893
  • Peuramo Heikki: Vesilahden Hoppu-suvun Hoikkasen haara. Sukukirja. Jyväskylä, Gummerus Oy, 1988
  • Peuramo Heikki: Vesilahden Hoppu-suvun Mattilan haara. Sukukirja. Helsinki, Peuramo Heikki, 1984
  • Peuramo Heikki: Vesilahden Hoppu-suvun Sorrin haara. Sukukirja. Helsinki, Peuramo Heikki, 1985
  • Puro Ritva: Vesilahden Hinsalan kylän Sorrin suvun Ohralahden haara. Tampere, Ritva Puro, 2000
  • Raevuori Yrjö: Laukon omistajia ja vaiheita. Tampere, Laukon kartano, 1963
  • Uotila Kari: Vesilahden Laukko. Linna, kartano, koti. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae IV. Turku 2000.
  • Vesilahden Seurakunta (toim.): Vesilahti 1346-1946, 600- vuotisjuhlajulkaisu. Tampere, Tampereen kirjapaino-osakeyhtiö, 1946
  • Wesilahti-Seura: Elinan Surma. Vesilahti, Wesilahti- Seura, 1982
  • ...
  • Vesilahtea koskevia artikkeleita on lukuisissa kokoomateoksissa, aikakausijulkaisuissa, tutkimusraporteissa, historiikeissa, kylähistorioissa jne. Edellä olevien artikkeleiden lopuissa on myös lähdeluetteloita.

Useimpia kirjoja on saatavana kunnan virastosta ja yhdistyksiltä (mm. Wesilahti-Seura ja Vesilahden Museoyhdistys).