Klaus Kurjen tie on vesilahtelainen historiallinen matkailureitti, joka on toiminut vuodesta 1982. Reitti perustuu mm. Elias Lönnrotin tallentamaan Elinan surma -balladin tarinaan.

Reitin tilanteen ja kehittämismahdollisuuksien hahmottamiseksi on työstetty oma kehittämissuunnitelma eli Klaus Kurjen tien matkailureitin kehittämissuunnitelma vuosille 2004 - 2006, jonka projektisihteeri Satu Karvinen on luovuttanut 17.12.2003. Kehittämissuunnitelma laadittiin pitkälti työryhmätyöskentelyn tuloksena eli yhteistyössä reitin eri kylien edustajien, yrittäjien ja yhdistyksien kanssa. 

Kehittämisteemat ja jatkohankkeet matkailupaketteineen on kirjattu alla olevaan Klaus Kurjen tien matkailureitin kehittämissuunnitelmaan, jonka Vesilahden kunnanhallitus on hyväksynyt 26.1.2004.




KLAUS KURJEN TIEN MATKAILUREITIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2004 - 2006

Projektisihteeri Satu Karvisen kehittämissuunnitelma -ehdotus 15.1.2004

Kunnanhallitus on hyväksynyt kehittämissuunnitelman 26.1.2004

"Paikan hengen tutkijat ovat osoittaneet matkailuväelle, mikä merkitys paikkaan liittyvällä tarinalla on: tarina erottaa samanlaisen metsän toisesta. Myös markkinoinnin ja mainonnan suunnittelijat painottavat tuotteeseen liittyvää tarinaa. Tarvitsemme siis tarinoita ja perinteitä antamaan matkailutuotteille syvyyttä, joka erottaa ne kilpailijoiden tuotteista."

 
SISÄLLYS                                                                   SIVU

1 Klaus Kurjen tien kehittämissuunnitelma 3
1.1 Yleistä matkailun kehittämisestä 3 
1.2 Klaus Kurjen tien historiallinen perusta 4
1.3 Klaus Kurjen tien matkailureitin taustaa 4
1.4 Klaus Kurjen tien merkitys 4
2 Työryhmät 5
2.1 Maatilamatkailuyritys-ryhmä 5
2.2 Historia-ryhmä 6
2.3 Oppaat / opastustoiminta-ryhmä 6 
2.4 Luontomatkailu-ryhmä 7 
2.5 Taide / kulttuurimatkailu-ryhmä 7
2.6 Kyläkerhot ja -yhdistykset-ryhmä 8
3 Kehittämisteemat 8
3.1 Klaus Kurjen tien reitin kohteiden päivittäminen 8
3.2 Kohteiden tuotteistaminen 9
3.3 Kunnostus, huolto ja ylläpito 9
3.4 Matkailupaketit 12
3.5 Opastilanne 13 
3.6 "Uudisrakennukset" 14
3.7 Levähdyspaikat 15
3.8 Mainonta ja markkinointi 15
3.9 Vesilahden "juhlatoimikunta" 17
3.10 Historialliset tutkimukset 17
4 Klaus Kurjen tien pääkohteet ja muutokset 17
5 Klaus Kurjen tien jatkohankkeet 2004 18
6 Matkailupaketit 2004 20
7 Jatkohankkeet 2005 - 2006 21
8 Matkailupaketit 2005 22
9 Rahoitus 23 
LOPPUSANAT 23
LÄHTEET 23


1 KLAUS KURJEN TIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 

Tämän kehittämissuunnitelman tarkoituksena on selvittää Klaus Kurjen tien matkailureitin ja vesilahtelaisen matkailun tämän hetkinen tilanne sekä tulevaisuuden mahdollisuudet mahdollisine jatkokehityshankkeineen. Kehittämissuunnitelma on laadittu yhteistyössä sidosryhmien eli matkailureitin aktiivisten toimijoiden kanssa. Näin voidaan taata myös toimijoiden sitoutuminen tulevien hankkeiden toteuttamiseen. Kehittämissuunnitelmassa on yhteisen Klaus Kurjen tien "sateenvarjon" alla 10 kehittämisteemaa, joista hankkeen edetessä tulee syntymään jatkohankkeita konkreettisine toimenpiteineen. 
Kunnanhallitus on hyväksynyt tämän projektisihteeri Satu Karvisen laatiman Klaus Kurjen tien kehittämissuunnitelman 26.1.2004.

1.1 YLEISTÄ MATKAILUN KEHITTÄMISESTÄ

Pirkanmaan liiton julkaiseman esiselvityksen mukaan matkailun kehittämisessä painotetaan kulttuurin merkitystä ja etsitään matkailu- ja kulttuuritoiminnalle uusia yhteistyömuotoja. Vesilahden matkailullisena vahvuutena osana Tampereen seutukuntaa selvityksessä mainitaan luonto ja maisema; Vesilahden maaseutumatkailutoiminta ja käyntikohteena Klaus Kurjen tie. The Thousand Lakes -hankkeen tutkimusten mukaan ulkomaiset turistit haluavat Suomessa tutustua paikalliskulttuuriin ja kokea luontoelämyksiä.

Matkailun kehittämisen haasteita on mm. matkailijoiden nopeasti muuttuvien tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen sekä alan sesonkiluonteen aiheuttama heikko yritysten kannattavuus. Tarvitaan matkailualan eri sektoreiden yhteistyötä, suurten ja pienten yritysten yhteistyötä ja julkisen sektorin toimijoiden ja matkailuelinkeinon yhteistyötä.

Matkailuyrittäjät odottavat tulevilta matkailun kehittämishankkeilta mm. kokonaisuuksien jäsentämistä, verkottumisen edistämistä ja toimialan kannattavuuden parantamista. Lisäksi yrittäjät toivovat matkailuun liittyvää täsmäkoulutusta.

Tulevaisuuden tärkein matkailijaryhmä on seniori-ikäiset ja toisaalta merkittävä ryhmä tulee olemaan maksukykyiset perheet. Tulevaisuuden matkailutrendeistä ainakin seuraavat "istuvat" vesilahtelaiseen matkailuun: lapsuuden etsiminen matkailutuotteista - maaseutu, harrastematkailu (ratsastus, vaellus jne.), perinteet ja yhdessäolo. Nähtävissä on myös eräänlainen "heimokulttuurin" vahvistuminen eli erilaiset yhden teeman ympärille keskittyneet matkailijat, esimerkiksi käsityökerholaiset.

Maaseutulomista kiinnostuneet toivovat eniten opastettuja luontoretkiä ja retkiä nähtävyyksille. Matkailijoiden mielestä Pirkanmaan maakunnassa tulisi panostaa markkinoinnin ja tiedottamisen sekä opasteiden ja kylttien kehittämiseen.
Matkailutuotteiden kehittämisessä, markkinoinnissa ja myynnissä on unohdettava seutukuntien tai muiden hallinnollisten alueiden rajat.


1.2 KLAUS KURJEN TIEN HISTORIALLINEN PERUSTA

Seuraavassa Vesilahden historian "ytimiä", joista jo yksikin riittäisi perusteeksi oman matkailureitin / kohteen luomiseen:

- Vesilahden esihistoriallisen menneisyyden esilletuominen; kivikauden asutus ja rautakautinen loisto
- Kalevalaisen runouden vesilahtelainen aihetausta
- Vesilahti ympäristöineen muodosti myöhemmin Pirkkalaisliikkeen ja erätalonpoikajärjestelmän ytimen
- Matti Kurki, Suomen historian ensimmäinen sankari
- suomalaisen sisämaan kristillistäminen
- Kurkien sukuhistoria
- 1700-luvun Narvan Markkinat
- merkittävä vesilahtelainen käsityöperinne
- Laukon Törngrenit ja Elias Lönnrot
- torpparilakko ja -häädöt 


1.3 KLAUS KURJEN TIEN MATKAILUREITIN TAUSTAA

Klaus Kurjen tie perustettiin kulttuurimatkailureittinä 1982 - 1983. Tie merkittiin parilla kymmenellä maastomerkillä ja kohdetekstillä. Kymmenen ensimmäistä vuotta reitti kukoisti ja Vesilahteen saapui vuosittain 100 bussilastillista turisteja. 
1990-luvulla reitti hiipui niin oppaiden kuin opastettavien kohdalta. Kunnan 650- vuotisjuhlien aikoihin oli havaittavissa jonkinasteista uudelleenheräämistä ja vuonna 1997 osa kohdemerkeistä ja -teksteistä uusittiin. 
Opastus on tapahtunut lähinnä historiallisten mielikuvien luomisella, todellisten fyysisten rakennusten ym. puuttuessa. Kaiken kaikkiaan historiallisten kohteiden tuotteistaminen matkailureittikäyttöön on alkutekijöissään. 
Matkailureitin yrittäjien tulisi verkostoitua, jotta reitti toimisi joka osaltaan; opastuksen, ruokailun ja majoituksen ym. saumattomana palveluketjuna. Yhteistyö lisää kaikkien toimijoiden tunnettavuutta ja tuottavuutta.


1.4 KLAUS KURJEN TIEN MERKITYS

Vesilahden alueen rautakaudelta asti ulottuvat kulttuurijäljet ja harvinainen kasvisto yhdistettyinä arkeologiseen löytöaineistoon muodostavat ainutlaatuisen kulttuurimatkailukohteen. Vesilahden menneisyys on koko Suomen menneisyyttä. 
Historian lisäksi matkailijalle tarjotaan vesilahtelaisia palveluja ja tuotteita aidossa maaseutuympäristössä. Valtavirran viedessä yhä kiireisempiä ihmisiä massatapahtumista ja ostosparatiiseista toiseen, on yhä kasvava joukko matkailijoita, jotka haluavat kokea rauhaisia maaseutuelämyksiä. Vesilahden alueen omaleimaisuuden säilyminen ja säilyttäminen tulevillekin sukupolville on äärimmäisen tärkeää myös niin suomalaisuuden kuin myös Euroopan Unionin tavoitteiden kannalta.
Kasvaakseen ja kehittyäkseen jokainen niin yksilönä kuin kansalaisena tarvitsee juuret. Klaus Kurjen tie tarjoaa jokaiselle matkailijalle Suomen historialliset ja maaseudulliset juuret. Itse vesilahtelaisille se antaa henkisen kasvualustan jo kapaloiästä unohtamatta "juurettomia" uusia kuntalaisia !

2 TYÖRYHMÄT

Klaus Kurjen tien kehittämissuunnitelma -hankkeen aloituskokouksessa 8.9.2003 tien aktiivitoimijat jakaantuivat kuuteen eri työryhmään. Kokouksiin on syksyn aikana osallistunut 25 Klaus Kurjen tiehen vahvasti sitoutunutta aktiivitoimijaa. Kokoukset on pidetty avoimessa, positiivisessa hengessä ja tavoitteista on oltu laajalti yksimielisiä. Työryhmien toiminnalla on ollut keskeinen merkitys kehittämissuunnitelman työstämisessä.

Työryhmien kokoustoiminnan tarkoituksena on ollut hahmottaa eri matkailutoimijoiden suhde Klaus Kurjen tiehen ja kartoittaa eri toimijoiden matkailuun liittyvät tarpeet, mutta ennen kaikkea lisätä ryhmän sisäistä toistensa tuntemista, yhteistyötä ja verkostoitumista. Eri ryhmien työn tuloksena on syntynyt uusia ideoita jatkohankkeista ja matkailupaketeista. 

Seuraavassa eri työryhmät ja niiden alustavat aiheet. Kokousmuistiot on luettavissa tämän hankesuunnitelman liitteenä. Kokoustyön tulokset konkretisoituvat tämän hankesuunnitelman lopussa olevien jatkohankkeiden sisällöissä ja vuoden 2004 talousarviossa. (Suluissa olevat henkilöt kuuluvat periaatteessa ryhmään, mutta ei ole osallistuneet itse kokouksiin)


2.1 MAATILAMATKAILUYRITYS-RYHMÄ

(Raija ja Markku Ala-Orvola)
Matti Hovi
Eija ja Pertti Sorri
(Anneli ja Ingmar Viitanen)

- perhematkailu
- kokousasiakkaat: palvelujen korkea laatu, uudet elämykset, toimivat kokoustilat
- kongressiasiakkaat: korkea laatu, elämyksellisyys, aidon suomalaisuuden kokeminen
- yhteinen palautekaavake
- paikallista ruokaa...
- muinaisruokailu ym. paketit ?
- saunapaketit
- kalastuspaketit
- melontapaketit
- hiihtopaketit
- ym. matkailulliset oheistuotteet


 2.2 HISTORIA-RYHMÄ 

(Maria Forsman)
Helena Halmiainen-Matveinen
Eila Jakovuori
Johannes Kauppila
(Juhani Lagerstam)
Maija Laitinen
Osmo Lepola
(Yrjö Punkari)
Eija ja Pertti Sorri

- Klaus Kurjen tien reitin kohteiden päivittäminen
- kohteiden tuotteistamisen loppuunsaattaminen; Elinan muistomerkki, uudisrakennukset ?
- kotiseutumuseon kehittäminen: paketit, näyttelyt ym.
- kotimuseot ?
- huom. kasvava Potter-sukupolvi...


2.3 OPPAAT / OPASTUSTOIMINTA-RYHMÄ

Ari Arvela
Helena Halmiainen-Matveinen
(Matti Hovi)
Carita Koota
Maija Laitinen
Maija Nieminen
(Yrjö Punkari)
Hilkka Salo
(Tarmo Tanni)

- Klaus Kurjen tien reitin kohteiden päivittäminen: perusreitti ?
- opaskysely !!! (oppaiden yhteystiedot, kohdeopastus, kielitaito ym.)
- koheesion luominen
- opastus / esittelytaulujen tekstit ? 
- Elinan muistomerkki ?
- matkailupaketit: Koskenjoen kierros ym.
- uusia opassukupolvia
- teemaopastukset (käsityöt, luomu, kirkot)
- draamaopastusten kehittäminen / draamakoulutusta oppaille: Elina, Klaus, Elias, Kirmukarmu
- ryhmämatkanjärjestäjät: tietoa ateriapalveluista, ostosmahdollisuuksista, tutustumiskohteista
- Vesilahdessa oma koulutus
- itseopiskelukanavat esim. yrittäjille
- yhteistyö koulujen kanssa
- reitillinen yhteistyö Lempäälän ja Nokian kanssa ?
- huom. kasvava Potter-sukupolvi... 




2.4 LUONTOMATKAILU-RYHMÄ

(Raija ja Markku Ala-Orvola)
Markku Bergius
Aarni Haapanen
Seppo Lehtonen
Hilkka Salo

- Elinan polku yksi osa hankesuunnitelmaa
- ratsastusleirit kesällä ja talvella
- ulkomaisille turisteille kulttuuria ja perinteitä
- vesireitit ?
- eräretkipaketit
- kohteiden vaikeusasteet esille paketteihin
- Jokioinen: patikointipaikka ? (rautakautiset haudat, museovirasto hoitaa)
- kanootin / polkupyörän vuokraus 
- melonta-, latu- ja pyöräilyreitit / kartat, karttataulut ja niiden ylläpito
-melontaseura
- kirkkovenesoudut ?
- ratsastusreitit
- levähdyspaikat ?
- kalastuspaketit
- säässä kuin säässä...
- reittipoolit: reitin ylläpidosta vastaavat niitä käyttävät yrittäjät yhdessä kuntien kanssa
- satamat...
- opasteet ja kyltit ?


2.5 TAIDE / KULTTUURIMATKAILU-RYHMÄ

(Matti Hovi)
Eila Jakovuori
Eeva Nytorp
(Yrjö Punkari)
(Arto Uusitalo)

- teatteripaketit
- draamaopastus
- Elinan muistomerkin taiteilija / pikkupatsaat matkamuistoiksi?
- taide- ja musiikkileirit
- taidekurssit
- kädentuotteita matkamuistoiksi
- matkamuistojen myyntipaikat ?
- näyttelytila ?
- opaspuku ?
- ryijymuseo ?


2.6 KYLÄKERHOT JA -YHDISTYKSET-RYHMÄ

(Maria Forsman)
Jari Helo
Raimo Kujala
Kirsti Mattila
(Katja Rautanen)
Valto Sorva
Arto Uusitalo

- Narvan kesätori: sisältö ja aukioloaika ?
- kyläkierrospaketit ?



Työryhmäaktiivit muodostavat eräänlaisen Klaus Kurjen tien toimijayhteisön, joka myös jatkossa toimii ideoijana ja kehittäjänä yhdessä matkailusta vastaavan toimihenkilön kanssa. Kunnan rooli on toimia asiantuntijana ja yhtenä reitin rahoittajana sekä markkinointikanavana. Lisäksi jatkossakin on turvauduttava maakunnallisiin ja valtakunnallisiin rahoituksiin sekä EU-rahoitukseen. Tänä heikkojen resurssien aikana olemassa olevien instituutioiden käyttö on varmasti järkevintä.



3 KEHITTÄMISTEEMAT


3.1 KLAUS KURJEN TIEN REITIN KOHTEIDEN PÄIVITTÄMINEN

Opas-ryhmän kokouksessa 12.10.2003 ja historia-ryhmän kokouksessa 13.10.2003 selvitettiin Klaus Kurjen tien matkailureitin ja sen kohteiden toimivuus. Perusreitin ja sen pääkohteiden todettiin olevan hyvät ja toimivat. Klaus Kurjen tie tunnetaan ja tiedetään myös muualla. Elinan surma -tarinan lisäksi reitin punaisena lankana todettiin olevan Kalevala. Vesilahti on aikoinaan ollut Kalevalan tapahtumapaikkana ja Elias Lönnrotin runonkeruu Kalevalaan ja Kantelettareen Laukon kartanosta käsin täydentää kuvion. 
Peruslinjana tulee edelleen olemaan historia ja luonto, kuitenkin kohteiden painotus ryhmien tarpeen mukaan unohtamatta tätä päivää.


3.2 KOHTEIDEN TUOTTEISTAMINEN

Klaus Kurjen tien reitin kohteiden tuotteistaminen on suoritettava loppuun eli tähän asti lähes pelkkiin mielikuviin perustuvan opastusreitin varrelle suunnitellaan toteutettavaksi uusia, fyysisiä, historiallisiin tietoihin perustuvia kohteita:

- Suomela: Suomelan Elina on toinen Klaus Kurjen tien päähenkilöista, jonka kotipaikalle Suomelaan tulee pystyttää muistomerkki. Näin kunnioitetaan Elinan muistoa ja saadaan opastuskierroksen varteen nähtävyys / matkailijoiden pysähtymispaikka. Muistomerkki tulee mahdollisuuksien mukaan tilata paikalliselta taiteilijalta ja muistomerkistä voisi tehdä pikkupatsaita matkamuistoiksi ym. Muistomerkin paikasta on luonnollisesti neuvoteltava maanomistajan kanssa. Näköispatsas: esimerkiksi Elina ja poika
- Vähäjärven lintujärven esilletuominen?
- Kaakilan Linnankallio: linnavuorelle johtava tie varustettava selvillä opasteilla ja matkailukäytöstä on sovittava maan- ja tienomistajien kanssa. Isolle tielle merkki: Kaakilan Linnankallio. Lähtöpaikalle: aloituskyltti, jossa polun reitti ja vaikeusaste. Polulle pikkumerkit ja metrimerkit. Levähdyspaikalle "eväidensyömisrakennelma", jonka vieressä paikan historiasta kertova taulu. Linja-autolle kääntöpaikka. Museoviraston toivotaan hoitavan aluetta. Yksi luontoretkipaketti.
- Anttilanvuori: kehittäminen paikallismatkailukohteena. Näköalatasanne, puuston vähäinen harvennus, puiset etapit ulkoilijoille
- (Kurala: leirintäalue ?)


3.3 KUNNOSTUS, HUOLTO JA YLLÄPITO

Klaus Kurjen tie kohteiden kuntoarvio suoritettiin 24.syyskuuta 2003. Kohteiden historiallisen arvon arvioi Yrjö Punkari ja rakennusten ja ympäristön kunnon arvioi kunnan rakennusmestari Sirpa Jokela. 
Joitakin kohteita on vuosien varrella kunnostettu, mutta kunnostuksen lisäksi tulisi muistaa kohteiden jatkuva huolto ja ylläpito. Kohteet on tuotava esille niille ominaisella tavalla ja pieteetillä.
1802 rakennetun puukirkon peruskorjaus tehtiin vuonna 1994. Hurskasvuoren I maailmansodan aikaisia linnoitteita entistettiin 1985. 1997 osa reitin kohdemerkeistä ja -opasteista uusittiin.
Historialliset kohteet on merkittävä maastoon paremmin ja tienvarsikylttejä lisättävä. Esimerkiksi Narvaan tulija löytää kyllä ravintola Voisilmän, mutta Kotiseutumuseon ohi ajaa hurauttaa hyvinkin helposti... 


KUNNOSTUS-, HUOLTO JA YLLÄPITOKOHTEET

Isot karttataulut / infotaulut

- opasteviitat infotauluille
- Olet tässä -pisteet kiinnitettävä tauluihin


Kylien kylttitilanne

- Vesilahden Kirkonkylä
- Narva
- Koskenkylä
- Rämsöö
- muita?

Kaakilan Linnankallio

- katso tuotteistaminen

Kesola

- Vesilahden kirkonkylä - kyltti
- yritysinfo -taulu
- uusi kyläinfotaulu: tapahtumakalenteri esille

Tapola

- opastustaulu pois päiväkodin pihasta aidan "ulkopuolelle"
- uusi tauluteksti
- pensasaidan jatkaminen kokonaisemman pihapiirin luomiseksi

Vesilahden nuorisoseuran piha / Kirmukarmu

- muistokivi, jossa Kirmukarmu ja miekka 
- opastustaulu piha-alueelle

Kirkko

- opastustaulu, jossa seurakunnan ja kirkon historia
- sakastin kyltti pois piilosta !

Kunnantalo

- opastuksen tilalle infopiste ? tai pihalle kyltti, jossa tiedot matkailuinfosta
- esitelaatikko pihalle

Anttilanvuori

- risteykseen kyltti Onnenkota
- liittymän levennys
- viitat
- metrietapit
- Onnenkodalle opastustaulu
- katso myös tuotteistaminen

Korpiniemi-Rautiala

- (on sivussa reitiltä: alueella Jaanun Harmaan, Sauvalannokan ja Hukarin (Sakoisissa iso kuusi: Matti Kurjelle muistolaatta / kyltti)) muinaismuistoalueet sekä Rautialan kuppikivi)
- oma opastustaulu

Suomela

- vanha tarinataulu pois !
- opastustaulu uusiksi !
- Elinan patsaan / muistomerkin paikka ?
- esitelaatikko maastoon

Hiitteenmaa

- levähdyspaikka Maarianmäelle kun tie suoristuu...

Hurskasvuori

- metallinen Klaus Kurjen tienkyltti kunnolla näkyviin !
- opastustaulu uusiksi
- linnoitteiden korjaaminen (+ Harjulan juoksuhaudat ?)
- lintutornin tapaisen näkötornin rakentaminen
- jatkuva huolto !
- + Onkemäen linnavuoren hirsirakenteiden korjaaminen, opasteet ja opastustaulu
- + Onkemäen Ypeenkiven muistolaatan ympäristön siistiminen ?

Narva

- KKT: n metallinen kyltti vanhan tien varteen
- opastustaulun teksti uusiksi

Seurojentalo

- risteykseen kyltti

Kotiseutumuseo

- tien varteen Hannun vaakuna, jossa museon aukioloajat (tielaitos / ympäristökeskus ?)
- viitoitus
- museon pihalle opastustaulu

Kurala

- vanha kyltti pois
- uusi, iso opastustaulu
- (mahdollinen paikka, jos tulevaisuudessa tarvetta leirintäalueelle ?)

Laukko

- opastustaulu uusiksi; Laukonhaka

Tuhnunvuori

- pieni kyltti pois
- tilalle opastustaulu 
- alueelle merkit / taulut
- luolan aukaisu: selvitettävä Museovirastosta !


3.4 MATKAILUPAKETIT


Klaus Kurjen tien paketti on luonnollisesti ensisijainen matkailupaketti. Tämän päivän matkailijalle tulee kuitenkin tarjota "lisämausteita" historiantäyteiseen kierrokseen, opastettavan ryhmän tarpeet huomioiden. Ajatuksena on yhdistää Klaus Kurjen tien opastettuun kierrokseen paikallinen lisäelementti, esimerkiksi kierroksen päätteeksi ryhmä menee Rämsöön kesäteatterin näytökseen. Työryhmissä on keskusteltu seuraavista pakettivaihtoehdoista (tarkemmat tiedot mahdollisista ja jo toimivista yhteistyökumppaneista liitteenä olevissa kokousmuistioissa):

- teatteripaketit (Rämsöön kesäteatteri / Teatteri Kurki)
- musiikkipaketit 
- ratsastuspaketit 
- "muinaisruokailu"paketit luonnon helmassa 
- pitoteatteri: ruoka ja draama (aiheeseen sopiva ruoka, puvustus, miljöö, näyttelijät)
- luomupaketit: myllykierros (Koskenjoen myllyllä jauhatus ja pullakahvit)
- taide / käsityöpaketit 
- laivamatkapaketit
- kyläkierrospaketit 
- patikointipaketit: pituus, vaikeusaste ym. (Anttilanvuori, Kaakilan Linnankallio ja Tuhnunvuori) 
- kirkkokierrospaketit (yhteistyössä Nokian, Lempäälän ja muiden lähikuntien oppaiden kanssa)
- saunapaketit
- kokouspaketit
- kalastuspaketit 


VUONNA 2004 TOTEUTETTAVAT MATKAILUPAKETIT

- Lähde Länteen -paketti: Hovin ratsutilan, Hukianhovin ja Taksi- ja tilausliikenne A. Arvelan yhteistyönä
- Elinan pitopöytä -paketti: Klaus Kurjen tie + Elinan pitopöytä Hukianhovissa
- museokierros -paketti: Klaus Kurjen tie + Vesilahden Kotiseutumuseo + valinnaisesti Hukianhovin      kotimuseo, Osmo Lepolan kotimuseo tai Alhon Teknolokia-keskus
- teatteri -paketti: Klaus Kurjen tie + Rämsöön kesäteatteri 
- muinaiskäsityöpaketti: Klaus Kurjen tie + itse tehty muinaiskäsityö matkamuistoksi 
- Koskenjoenkierros -paketti (opas Helena Halmiainen-Matveisen vetämänä)

Tarkemmat tiedot toteutettavista matkailupaketeista kehittämissuunnitelman loppupuolella.


3.5 OPASTILANNE

Mikä tahansa matkailureitti on riippuvainen hyvistä oppaista. Hyvä opastoiminta on yhteen hiileen puhaltamista, jotta reitin matkailullinen mielenkiinto säilytetään ja ollaan valmiita vastaamaan uusiin haasteisiin.

Vesilahdella toimii kymmenisen opasta. Auktorisoituneita oppaita ovat Helena Halmiainen- Matveinen, Sinikka Kangasjärvi, Maija Laitinen, Hilkka Salo, Satu Karvinen ja Lempäälän puolelta Carita Koota. Oppaina toimivat myös Yrjö Punkari, Aino Maijala, Matti Hovi, Ari Arvela ja Kirsi Arvela. Aktiivisesti opastavia, "aina valmiina" opastamaan ryhmästä on puolet. Matti Hoppu on myös toiminut oppaana, mutta on jäämässä opastehtävistä enemmänkin muiden oppaiden "opettajaksi".

Oppaiden ydinjoukkoon kuuluvat Yrjö Punkari ja Matti Hovi suorittavat auktorisoidun oppaan tutkinnon keväällä 2004, minkä jälkeen kaikki Vesilahden aktiivioppaat muodostavat yhtenäisemmän opaskunnan. 

Projektisihteeri listaa oppaat omaksi opasringiksi. Listauksessa selvitetään oppaiden yhteystiedot, opastuskielet, erityisosaaminen, kohdeopastus jne.

Vesilahden oppaat ovat Lempäälän seudun oppaiden alaisuudessa, mutta tarvitaan vesilahtelaisten oppaiden tiiviimpää yhteistyötä keskenään, paikallisen opashengen vahvistamista.

Uusien oppaiden kouluttaminen on kallista ja uusien oppaiden tarve selviää vasta kun nähdään matkailun kehittymissuunnan kulku. Oppaan työ on aikaa vievä, omistautumista vaativa harrastus - ei leipäpuu. Sen sijaan Lempäälässä pidetyt kolmen tunnin pikakoulutukset esimerkiksi kaupan kassoille, pankkien ja kirjastojen ym. virkailijoille, olisivat tarpeen myös Vesilahdella edellä mainittujen lisäksi myös tietyille yksityisyrittäjille. 

Wesilahti-seura voisi antaa myös teematyyppistä koulutusta oppaille. Myös vesistötietoutta kaivataan, jotta erilaisia laivapaketteja voitaisiin taas toteuttaa.

Draamaopastus on toistaiseksi jokaisen oppaan omasta harkinnasta kiinni, mutta yhteistyötä Teatteri Kurjen kanssa tulisi viritellä. Ajatuksena voisi olla, että esimerkiksi Vesilahden Nuorisoseuran kohdalla itse Kirmukarmu nousee kyytiin kertomaan seikkailuistaan ja poistuu Onnenkodalla. Vastaavasti muutkin hahmot voisivat herätä henkiin matkan varrella. Esimerkiksi Elias Lönnrot lausuisi kuulijoille Laukon mailla...

Lapsille ja varhaisnuorille voitaisiin kehitellä oma edellisen tapainen tarinaopastuskierros hahmoineen.

Yhteistyötä Lempäälän, Nokian ja muiden lähikuntien oppaiden kanssa tulisi kehittää erilaisina teemakierroksina; Pyhäjärvikierros, kirkkokierros jne.

Eräopastilanne on hyvä; oppaina toimivat Aarni Haapanen, Markku Bergius, Seppo Lehtonen ja Risto Niemi. Vaellusohjaajia tai ohjaajiksi opiskelevia on kiitettävästi; Heli Ahti, Susanna Jortikka, Tarja Kolu, Virve Koskinen, Maarit Marttila, Leena Niemi, Hilkka Salo ja Johanna Välimäki. Kanootilla liikkumisen oppaina voivat toimia Markku Kuusjärvi, Tarja Määttänen, Teijo Nieminen ja Jarkko Viljanen.


3.6 "UUDISRAKENNUKSET"

Vesilahden Kotiseutumuseo on täysin oma kokonaisuutensa, jolla on rajalliset näytteillepanotilat. Kotiseutumuseon esineet on nähtävissä netissä, mutta vanhoja esineitä voisi tuoda yleisön nähtäväksi myös esimerkiksi multimedianäyttelyn avulla.

Laukon merkittävään historiaan tulisi olla mahdollisuus tutustua. Laukon koululla pidetyt vaihtuvat näyttelyt olivat hyvin toteutettuja. 

Vesilahtelainen matkailu ja kulttuuri tarvitseekin jonkin muun pysyvän näyttelytilan, jossa voisi tuoda vaihtuvin näyttelyin esille esim. edellä mainittuja arkeologisia löytöjä ym. esineitä. Vesilahdelta puuttuu tilat paikallisen taiteen esittelylle ja jo olemassa olevien valokuvien näyttelyille.

Rakennuksen tulisi sijaita Klaus Kurjen tien varrella. Kalliiseen uudisrakentamiseen ei kannata ryhtyä, vaan alueelta löytynee korjauskelpoinen vanhan ajan rakennus. Kyseinen rakennus / museo nimetään joko reitin nimistöön sopivaksi tai muuten aiheeseen liittyen.

Vesilahti on tunnettu käsitöistään, varsinkin maankuuluista ryijyistään ja raanuistaan. Merkittävää on, että taiteellisesti korkeatasoisia vesilahtelaisia ryijymalleja syntyy edelleen. Ryijy on tällä hetkellä taas uudessa arvossaan. Suoranainen ryijybuumi on alkamassa. 

Suomessa ei ole olemassa yhtään niin sanottua ryijymuseota, jossa olisi esillä ryijyjen kehitys tähän päivään asti. Ryijymuseon perustaminen joko Narvan käsityökeskuksen läheisyyteen tai muuhun soveliaaseen paikkaan lisäisi Vesilahden matkailullista mielenkiintoa. Tähänkin tarkoitukseen löytynee jokin viehättävä, vanha, korjauskelpoinen rakennus.

Kaiken kaikkiaan uusien museokäyttöön tulevien rakennusten käyttöönotto tulisi tapahtua julkisen rahoituksen tukemana, mutta talkoohengessä. Varsinkin ryijymuseon perustamisen kaltainen, kansallisesti arvokas kulttuuriteko luulisi herättävän myös ulkopuolisten hankerahoittajien mielenkiinnon.

Mielenkiintoisten ja monipuolisten vesilahtelaisten näyttelyiden työstämisessä voisi käyttää apuna esimerkiksi taiteen ja viestinnän oppilaitosten innokkaita, innovatiivisiä opiskelijoita. Tällainen yhteistyö hyödyttäisi varmasti molempia osapuolia.


3.7 LEVÄHDYSPAIKAT

4-5 levähdyspaikan rakentaminen maisemallisesti sopiviin paikkoihin lisää kunnan positiivista matkailuimagoa. Sopivia levähdyspaikkoja voisivat olla Vähäjärvi, Korpiniemi-Rautiala ja Hiitteenmaan Maarianmäki ja Hukianhovi sekä reitin ulkopuolelta esim. Onkemäen myllyn seutu. Levähdyspaikoilla on välillinen rahallinen arvo. Miellyttävä levähdyspaikka antaa aihetta tutustua tarkemmin kuntaan ja paikallisiin palveluihin.


3.8 MAINONTA JA MARKKINOINTI

"Paikalliskulttuurin markkinointi on kokonaisvaltaista toimintaa yhteisön kaikkien toimintojen puolesta." Vesilahden kunnan on myös järkevintä markkinoida matkailuaan pääosin itsenäisesti.

Vesilahtelaisen matkailun kehittäminen vaatii keskitettyä hallintaa, markkinointia ja verkostointia. Koko kunnan yhteinen matkailuinfopiste mahdollistaisi niin matkailutarjonnasta kuin yleisestä kuntainfosta tiedottamisen. Matkailuinfolla olisi oma palvelunumero, jonka kautta tiedustella opaspalveluista, tapahtumista, yrittäjistä ja palveluista. Matkailuinfopisteestä löytyisivät esitteet, kartat, luontoreitti-info, tonttitiedot, kylien tapahtumatiedot, kunnan nettisivut, matkamuistot ja ystävällinen, kielitaitoinen palvelu. Matkailuinfopiste voisi samalla toteuttaa jatkuvaa matkailuasiakastutkimusta, olemassa olevien resurssien optimoimiseksi. 

Tähän asti vesilahtelaista matkailua on mainostettu pienillä lähinnä yrittäjäkohtaisilla esitteillä. Vesilahti tarvitsee oman matkailuesitteen, jossa esitellään Klaus Kurjen tien reitti, matkailupaketit, matkailuinfopiste, oppaat, kuntatiedot, vuosittaiset tapahtumat, palvelut, yrittäjät ja kartat. Matkailuesitteeseen tulee myös englannin-, ruotsin-, venäjän-, saksan- ja ranskankieliset tiivistelmät. Vesilahden matkailuesite tehdään muutamaksi vuodeksi kerrallaan ja tarvittaessa otetaan lisäpainoksia.

Klaus Kurjen tien tulee näkyä selkeästi myös uudessa valmistuvassa matkailukartassa.

Infokarttatauluihin lisätään Olet tässä - "pistetarrat" helpottamaan matkailijoiden ja muiden karttaa käyttävien kartan lukua.

Vuosittaisen tapahtumakalenterin luominen poistaa päällekkäisiä tapahtumia ja tapahtumien vakiintuminen omille paikoilleen kalenterissa luo matkailullista pysyvyyttä. Matkailijat ja paikalliset tietävät milloin mennään Hovin ratsutilan lännentapahtumaan, milloin Kowan Teknolokian päiville jne. Vuosittaisia vesilahtelaisia tapahtumia ovat tai voisivat olla: Vesilahden Vappu, 23.5. Klaus Kurjen tien perustamispäivänä kiertoajelu tai näytelmä, Kowan Teknolokian Päivät, Wesilahti goes West, kirkkovenesouduista ei-kilpailullinen tapahtuma, Kotiseutumuseon perinnepäivä, Hiekkatiepyöräily, Elämysten yö jne.

Ulkomaalaiset matkailijat tulee huomioida Klaus Kurjen tien pikkuesitteitä päivitettäessä. Jo olemassa olevien englannin-, ruotsin-, saksan- ja venäjänkielisten pikkuesitteiden joukkoon tulisi näin EU-aikana lisätä ranskankielinen esite. Venäläisten ostovoiman kasvu ja keskiluokkaistuminen pitää venäläisten matkailijoiden määrän jatkuvassa nousussa. Pietari on tulevaisuuden megakohde, mikä tulee lisäämään myös Suomessa poikkeavien turistien määrää. Tampereelle suuntautuvat halpalennot tulevat lisäämään ainakin englantilaisten ja saksalaisten turistien määrää. 

Vesilahden kesälehteä voidaan tulevaisuudessa valmistella yhteistyössä kyläsihteerin kanssa, jolloin eri tapahtumat saadaan kattavammin esille. 

Tärkeä osa markkinointia on esilläolo messuilla (esim. Suoma), tapahtumissa (esim. Kowan Teknolokian Päivät), kesätoreilla, lehtiartikkeleissa ym. mediassa. Esitteitä tulee edelleenkin olla jaossa Vesilahden ulkopuolella Tampereen matkailutoimistossa, naapurikunnissa, moottoritien "varrella" jne.

Vesilahdella myynnissä olevat matkamuistot tulee listata ja niiden myynti verkottaa niin, että samat tuotteet on saatavilla eri myyntipisteissä. Samalla myyjät verkostoituvat. Matkamuistojen myyntipaikkoina kauppojen, torien ja Käsityökeskuksen lisäksi voisivat toimia kyläkioskit, kuten Koskenvoima ja Krääkkiön kyläkioski. Myyntiin liittyvän arvonlisäveron maksaminen tulee yhteisesti sopia. Samalla tavalla kaupat ja kyläkioskit muodostavat matkailuinfonjakeluverkon, josta saa karttoja, esitteitä ja matkailun yhteystiedot. Klaus Kurjen tien keskeisillä kylillä voisi lisäksi olla esitelaatikot, joista matkailija saa esitteen aukioloaikojen ulkopuolellakin.

Kaikki matkailuun liittyvät muutokset tulevat näkymään myös kunnan nettisivujen muutoksina. 
Matkailuinfopisteen toiminta, Klaus Kurjen tien reitti, matkailupaketit, luontomatkailu, opastuspalvelut, palvelut ja yrittäjät jne. tulevat selkeästi esille nettiin.

Yrittäjille kootaan palveluinfomapit, joiden avulla he voivat tarvittaessa ohjata asiakkaita esim. toiselle yrittäjälle. Parasta palvelua on tyytyväinen Vesilahteen tullut matkailija, joka on osattu ohjata esim. oikeaan majoituspaikkaan ensimmäisen ollessa täynnä. Laaja yhteistoiminta on kaikkien etu !


3.9 VESILAHDEN "JUHLATOIMIKUNTA"

Vuoden 2004 aikana on tarkoitus koota ja käynnistää Vesilahden "juhlatoimikunta". Toimikunnan tehtävänä on valmistella kunnan, seurakunnan, kylien, seurojen ym. toimijoiden tulevien juhla- ja muiden tapahtumien koordinoimista. Toimikunta muodostunee edellä mainittujen toimijoiden edustajista. Tarkoituksena on vuosittaisen tapahtumakalenterin luomisen lisäksi huomioida tulevat juhlavuodet (esim. Vesilahti 660 vuotta) ja niihin liittyvät tapahtumat. 

Myös Klaus Kurjen tiehen liittyvät tärkeät henkilöt ja päivämäärät tulisi huomioida opastustoiminnassa ja eri tapahtumissa. Klaus Kurjen tien perustamispäivää (23.5.) voisi vuosittain juhlistaa esim. ilmaisella opastuskierroksella tai näytelmäesityksellä. Elias Lönnrotiin liittyen on mahdollista kehittää erilaisia tapahtumia. Ainakin Uuden Kalevalan allekirjoituksen vuosipäivän (17.4) voisi huomioida. 


3.10 HISTORIALLISET TUTKIMUKSET

Kansallisesti merkittäviä tutkimuskohteita on vietävä eteenpäin. Tekemällä arkeologisia kaivauksia (esim. Sauvalannokka) ja tutkimalla mm. Laukon keskiaikaa saadaan paljon uutta, mielenkiintoista materiaalia.

Museovirasto on hoitanut ja tutkinut Kaakilan Linnankalliota, Jaanun harmaata, Hurskasvuoren ympäristöä ja Laukon kartanoa.


4 KLAUS KURJEN TIEN PÄÄKOHTEET JA MUUTOKSET

1. TAPOLA 

- katso kunnostuskohteet

2. VESILAHDEN KIRKKO 

- katso kunnostuskohteet

3. SUOMELA 

- katso tuotteistaminen ja kunnostuskohteet

4. HURSKASVUORI 

- katso kunnostuskohteet

5. NARVA 

- katso kunnostuskohteet

6. LAUKKO 
- katso kunnostuskohteet ja "uudisrakennukset"

Matkailukohteena Laukossa yhdistyvät mielenkiintoinen historia ja ainutlaatuinen ympäristö:

- Laukon kartano on hallinnut aluetta rautakaudelta asti
- ollut alun perin lappalaisten heimolinnoitus
- Kurkien isännöimä 500 vuoden ajan
- Elias Lönnrot ja Kalevala
- torpparit
- Laukon peura
- hevoset

Laukon kartano on omalla panoksellaan tuonut esille kartanon pitkää ja rikasta historiaa. 1996 avattiin Laukon yksityismuseo, Laukon kivikellarin ja kartanon puiston keskiaikaisia asumuksia on tutkittu ja tehty arvokkaita löytöjä, juhlakirja on julkaistu ja erityisryhmille on esitelty kartanoa. 

Laukko matkailukohteena tarvitseekin läheisyyteensä jonkin sen historiasta ja vaiheista kertovan näyttelytilan, johon matkailijaryhmän voi viedä tutustumaan. 


5 KLAUS KURJEN TIEN JATKOHANKKEET 2004


KLAUS KURJEN TIEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ -HANKE 2004 - 2005

Ensisijaista Klaus Kurjen tien matkailureitin kehittämisessä tämän päivän matkailuvaatimuksia vastaavaksi on reitin toimintaympäristön osittainen uusiminen ja myös täysin uuden toimintaympäristön luominen.

Klaus Kurjen tien toimintaympäristö -hanke koostuu neljästä alahankkeesta: opastustaulu -hanke, matkailuesite -hanke, opaspuku -hanke ja parempaa vesilahtelaista palvelua -hanke.

Toimintaympäristömuutoksilla reitti tulee paremmin esille ja helpommin matkailijalle löydettäväksi. Vesilahden tarjoamat matkailumahdollisuudet tulevat esille uuden matkailuesitteen myötä. Oppaille tarkoitettu opaspuku on asiakaspalvelua parhaimmillaan ja myös osa toimintaympäristökokonaisuutta. Yrittäjät ja palvelualalla työskentelevät henkilöt hallitsevat matkailijoiden palvelun. Toimintaympäristömuutokset luovat myönteistä kuntakuvaa myös itse kuntalaisille.

Hankkeen tavoitteena kaiken kaikkiaan on Klaus Kurjen tien ja vesilahtelaisen matkailun esilletuominen matkailijoita paremmin palvelemalla. Samalla lisätään paikallisten matkailu- ja muiden yrittäjien työllistymistä.

VESILAHDEN RYIJYMUSEO -HANKE

Kyseessä on aluksi esiselvitys -hanke, jonka työstämisen vuonna 2004 aloittanee vesilahtelainen museoasiantuntija Hilkka Rantala. Selvitystyössä on mukana ryijymuseotyöryhmä, jonka muodostavat Eeva Nytorp, Virve Pajunen, Sisko Laurila, Kirsti Torikka, Satu Karvinen ja Mira Ranta.

Hanke on mukana Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman Toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuodelle 2004, Toimenpide 3: ssa, (Koulutus ja osaamaan oppiminen) nimellä Esiselvityshanke Ryijyt Tampereen seutukunnalla.

Kuten Klaus Kurjen tien kehittämissuunnitelma -hankkeen työryhmissä todettiin, ryijyt ovat taas pop! Vesilahti on ryijyperinteen kotipaikka ja ansaitsee oman aiheelle omistetun museon. "Ryijyjen historiasta tähän päivään" -perusnäyttelyn lisäksi museossa olisi vaihtuvia näyttelyitä (muilta museoilta ja yksityisiltä). Kyseessä on monen vuoden ponnisteluja vaativa hanke, jolla on suuri matkailullinen merkitys ! 


ELINAN POLKU -HANKE

Elinan polku on vesilahtelainen latu- ja melontareitistö, joka on jo pitkälle olemassa luonnossa. Sen sijaan viimeistelyasiat, kuten maanomistajien kuuleminen on tekemättä.
Elinan polun varrelle tulee rakentaa maihinnousupaikat laavuineen (joissa tulentekopaikka ja roskienjättöpaikka). Elinan polulle tulee myös tehdä levähdyspaikat, opaskyltit ja melontaopas karttoineen. Osana Elinan polku -hanketta on myös kotien jätehuolto ja kompostivessojen hankkiminen niihin sekä mahdollisesti kunnalle hankittavat kanootit turvavälineineen ja peräkärryineen.
Elinan polku -hankkeen kehittämiskumppanien ytimen muodostavat Markku Bergius, Aarni Haapanen, Seppo Lehtonen ja Matti Vesto.
Tarkoituksena on hankkeen loppuunsaattaminen vuosina 2004 - 2005. 


KLAUS KURJEN TIEN PATSAS -HANKE

Kuten aikaisemmin on todettu, Klaus Kurjen tien opastus on pitkälle oppaan matkailijassa synnyttämien mielikuvien varassa. Klaus Kurjen ja Suomelan Elinan "herääminen henkiin" patsaana jossain sopivassa paikassa reitin varrella tukisi ja vahvistaisi reitin olemassaoloa.

Työryhmissä on oltu yksimielisiä patsaan tarpeellisuudesta, mutta toteutuksesta on käyty vilkasta keskustelua. Joidenkin mielestä patsas kuuluisi Elinalle, toiset taas haluaisivat myös Klaus Kurjen mukaan patsaaseen tai omaan erilliseen patsaaseen. Keskustelua on käyty myös Kurkien pienestä pojasta sekä hevosten osuudesta patsaissa. Kaikki olivat näköispatsaan kannalla. 

Toinen tavallaan patsas -hanke on nykyisen Vesilahden Nuorisoseuran talon alue eli Kirmukarmu. Pakanapäällikkö Kirmu Karmun ja koko alueella sijaitsevan rautakautisen päälliköiden hauta-alueen esilletuominen / muistaminen. Kirmu Karmulle voitaisiin suunnitella esim. yksinkertainen miekkakivi, joka toteutettaisiin taontatyönä. 

Patsas -hanke on siis osa reitin tuotteistamista. Suunnittelu- ja rahojenkeruutyö aloitettaneen vuonna 2004. Hanke voitaisiin rahoittaa osittain esim. Elinan balladi-illoilla, Elina-pinssien ja muiden matkamuistojen myynnillä.


6 MATKAILUPAKETIT 2004


LÄHDE LÄNTEEN -PAKETTI 

Lähde Länteen on matkailullinen yhteishanke, jossa on selkeä työnjako ja vastuualueet. Matkailupaketin ohjelmapalveluista (rivitanssi, cowboyt ja flamencoesitykset) vastaa Hovin ratsutila. Matkailijoiden kuljetuksesta vastaa Taksi- ja Tilausliikenne A. Arvela. Ruokailusta vastaa Hukianhovi. 

Matkailupaketin teemana on Willi Länsi. Kokonaisuus alkaa Hovin ratsutilalta, missä tilan isännän Matti Hovin johdolla lännenratsastuksen lisäksi tutustutaan Rodeohärkään ja muihin lännentaitoihin, taulugalleriaan, asekokoelmaan sekä matkamuisto- ja luomumyymälään. 

Hovin ratsutilalta jatketaan Matti Hovin opastamana ja Taksi- ja Tilausliikenne A. Arvelan kyyditsemänä kohti Hukianhovia. Matka taittuu Klaus Kurjen tien historiallisissa maisemissa tarinoita kuunnellen ja lännenlauluja cowboytrubaduurien johtamina laulellen. Talvelle pienemmät ryhmät voivat kokeilla matkaa Hukianhoville myös hevosvaelluksena.

Hukianhovissa nälkäisiä matkalaisia odottaa Hukia Ranch -menu, joka kesäisin nautitaan Hukianhovin kodassa. Noin 7 cowboyta -ryhmä laulaa taustalla tunnelman luojana. Ruoan jälkeen seuraa cowboyshow ja rivitanssiesitys, jonka jälkeen kaikki halukkaat voivat harjoitella rivitanssin saloja. Lännen hengessä ampumataitojaan pääsee kokeilemaan ulkona jousipyssyllä.

Lähde Länteen -paketti hyödyntää monipuolisella tavalla matkailijoiden tarpeita; luonto-, taide- ja musiikkielämykset, herkullinen ruoka ja tilkkanen paikallishistoriaa samassa paketissa.

Lähde Länteen -hanke toteutetaan vuosina 2004 - 2006, niin että hankkeen alkupää on testausta ja sisälleajoa. Matkailupaketti on tarkoitus "lanseerata" 2004 tammikuussa Suoma-messuilla. Kantri ry. on 9.12.2003 kokouksessaan hyväksynyt hankkeen kehittämishankehakemuksen. 


ELINAN PITOPÖYTÄ -PAKETTI

Toinen merkittävä Klaus Kurjen tiehen liittyvä paketti on muinaisruokailun kehittäminen Hukianhovissa (Eija ja Pertti Sorri) tarjoiltavaksi Elinan pitopöydäksi. Klaus Kurjen kierroksen päätteeksi matkailijat nauttivat spelttiviljan (6000 - 7000 vanha vilja, jota Hovin ratsutilalla uustuotannossa) ympärille valmistetun keskiaikaisen pitopöydän antimista. 


KLAUS KURJEN TIEN TEATTERI -PAKETTI

Tarkoituksena on tarjota matkailijalle teatteripakettia, jossa Klaus Kurjen tien opastuksen päätteeksi nautitaan Rämsöön kesäteatterin esityksestä. Rämsöön kesäteatteri on valmis sijoittamaan matkailupaketin yhteismarkkinointiin. 


MUINAISKÄSITYÖ -PAKETTI

Matkailupaketin ajatuksena on Klaus Kurjen tien opastuksen yhteydessä valmistettava muinaiskäsityö, jonka jokainen matkailija saa matkamuistoksi. Muinaiskäsityö, esim. yksinkertainen koru, toteutetaan yhteistyössä Vesilahden käsityökeskuksen kanssa. 


MUSEOKIERROS -PAKETTI

Klaus Kurjen tien kierroksen yhteydessä tutustutaan Vesilahden kotiseutumuseoon ja Hukianhovin sekä Osmo Lepolan kotimuseoihin. 


KOSKENJOENKIERROS -PAKETTI

Koskenjoenkierros on vesilahtelaisen matkailuoppaan Helena Halmiainen-Matveisen ideoima ja toteuttama kyläkierros, jolle on varauksia jo kesäksi 2004. Kierros tullaan "koeajamaan" kevään aikana.


7 JATKOHANKKEET 2005 - 2006


KAAKILAN LINNANKALLION, ANTTILANVUOREN JA TUHNUNVUOREN PATIKOINTIPAKETTI -HANKE

Kaakilan Linnankalliolle, Anttilanvuorelle ja Tuhnunvuorelle luodaan turvalliset patikointireitit / polut, jotka merkitään selkeästi aloituskyltillä, reittiviitoilla, metrimerkeillä ja paikan historiasta kertovilla opastustauluilla. Kaakilan Linnankallion maisemalliselle "huipulle" rakennetaan katoksella varustettu eväiden syöntipaikka. Anttilanvuorelle rakennetaan näköalatasanne ja puustoa hieman harvennetaan. Tuhnunvuoren luolan aukaisua selvitetään, jotta mahdolliset kiipeilijät pääsevät tutustumaan Pirunluolaan. Hanke toteutetaan yhteistyössä vesilahtelaisten eräoppaiden ja vaellusohjaajien kanssa. 


VESILAHDEN LINNOITTEIDEN KUNNOSTUS -HANKE

Hurskasvuoren, Harjulan juoksuhautojen, Onkemäen Linnavuoren ja Onkemäen Ypeenkiven yhteinen kunnostus -hanke, missä korjataan linnoitteiden perusrakenteita ja kohennetaan ympäristöä sekä merkitään kohteet tarvittavilla opasteilla ja opastustauluilla. Hanke toteutetaan yhteistyössä historian asiatuntijoiden, veteraanien ja talkooväen kanssa.


KLAUS KURJEN TIEN LEVÄHDYSPAIKAT -HANKE

4-5 esim. maitolaiturityyppisen levähdyspaikan rakentaminen maisemallisesti ja reitillisesti sopiviin paikkoihin palvelemaan automatkailijoita ja pyöräilijöitä. Katso lisää kohdasta 7. Levähdyspaikat. Toteuttamisaika vuosina 2005 -2006.


PAREMPAA VESILAHTELAISTA PALVELUA -HANKE

Huom. tämä hanke on osana jo ensimmäistä jatkohanketta eli Klaus Kurjen tien toimintaympäristö -hanketta eli sen toteutus aloitetaan jo vuonna 2004 !

Kyseessä on vesilahtelaisille yrittäjille ja palvelualalla työskenteleville (kaupat, ravintolat, pankit, kunnanvirasto ym.) henkilöille tarkoitettava kokonaisuus, joka koostuu muutaman tunnin pituisesta matkailuinfokoulutuksesta ja palveluinfomapista. Tarkoituksena on luoda matkailijoiden kanssa tekemisissä oleville henkilöille matkailullinen tietopohja, jonka avulla he pystyvät kertomaan kunnan matkailusta tärkeimmät perusasiat ja ohjaamaan matkailijoita eteenpäin oikeisiin kohteisiin ja osoitteisiin. Osallistumisestaan koulutukseen, kyseiset henkilöt saavat kiitokseksi ja tueksi palveluinfomapin, josta löytyy tarkat tiedot mm. eri paikallisten yritysten toimenkuvista ja palveluista. Hanke toteutetaan yhteistyössä oppaiden ja Wesilahti-seuran kanssa. 


VIERASVENESATAMA -HANKE

Hanke ajoittuu aikaisintaan vuodelle 2006, kun selviää esimerkiksi Lammasniemen alueen tuleva maankäyttö. Joka tapauksessa kesämatkailijoiden palvelussa on kunnollisen vierasvenesataman kokoinen aukko. Samassa hankkeessa tulisi huomioida mahdollinen satamapaikka isommille laivoille myös Kirkonkylän läheisyydestä. Laiva- pakettien toteuttaminen tulevaisuudessa on pitkälti kiinni laivayrittäjien kiinnostuksesta. 


8 MATKAILUPAKETIT 2005

VESILAHTEA PATIKOIDEN -PAKETTI

Matkailupaketti, joka syntyy Kaakilan Linnankallion, Anttilanvuoren ja Tuhnunvuoren patikointipaketti -hankkeen tuloksena. Paketin voi toteuttaa kokonaisuutena tai osissa. Paketti ja patikointireitit ja -paikat suunnitellaan niin, että patikointi on mahdollista myös itsenäisesti ilman opasta. Erä / vaellusopas on toki käytettävissä. Varsinkin ulkomaisille turisteille luonto-opastus on tarpeen. Paketti soveltuu niin perhe kuin ryhmämatkailuun. Patikointipaketin vaikeusasteet: 1. Anttilanvuori on helppo, varsinkin lapsiperheille sopiva kohde. 2. Kaakilan Linnankallio on astetta vaikeampi. 3. Tuhnunvuori on paketin vaikein ja haastavin kohde, sopii nuorille ja hyväkuntoisille. 


TARINOIDEN KLAUS KURJEN TIE -PAKETTI

Klaus Kurjen tien reitti toteutetaan draamaopastuksen keinoin yhteistyössä oppaiden ja Teatteri Kurjen kanssa. Ideana on, että tien keskeiset hahmot (Klaus Kurki, Elina, Kirmukarmu, Elias Lönnrot ym.) joko nousevat sopivassa kohdassa linja-auton kyytiin kertomaan tarinansa tai näyttäytyvät matkan varrella. Opastuksesta tulee näin uudenlainen, sykähdyttävä elämys.

Lapsille voidaan toteuttaa vastaavanlainen tarinakierros kun mukaan otetaan lisäksi vielä vaikka Ämmänhaudan noita, Alhonselän jättiläiset ym. 



9 RAHOITUS

Tässä kehittämissuunnitelmassa ei oteta yksittäistä kantaa erillisiin jatkohankkeisiin, vaan hankkeet näkyvät tulevissa talousarvioissa. Ulkopuolista (EU + valtio) rahoitusta hankkeisiin on mahdollista saada vuosina 2004, 2005 ja 2006. 


LOPPUSANAT

Seuraavien kolmen vuoden aikana Vesilahdella toteutettavat matkailuhankkeet ja -paketit ovat luomassa pohjaa tulevaisuudelle, jossa vahvasti tulee näkyviin Vesilahden rikas matkailullinen kokonaisuus. Ehjä, hyvin hoidettu, kulttuuripitoinen maaseutumaisema on tulevaisuuden valttikortti yhä enemmän pirstaloituvassa maailmassa ! 



LÄHTEET

Arajärvi Kirsti, Vesilahden historia, 1950
Esiselvitys matkailun teemaohjelmaa varten, Pirkanmaan liitto 2001
Honka-Hallila Helena, Vesilahti 1346 - 1996
Karjalainen Mauno, Vesilahti kuvina
Punkari Yrjö, Analyysejä Vesilahden matkailusta
Vesilahden 5 b- matkailuhanke