|
HUOM! Matkailuneuvonnan muuttuneet palveluajat 1.1.-30.4.2010 välisenä aikana:
Matkailuneuvonta palvelee kolmena päivänä viikossa; tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, jolloin matkailuneuvojan tavoittaa kunnanvirastosta, puhelimitse numerosta 050 3895 265 tai sähköpostilla satu.karvinen@vesilahti.fi.
*****************************************************************************
|
|
Tourist Info
Klaus Kurjen tie / Info
|
|
|
Vesilahti – matkailusta kasvua ja vetovoimaa –hanke (1.3.2008-31.12.2009)
HANKERETKI VIROON su 4.10.-ti 6.10.2009
Hankeretken tarkoituksena oli tutustuttaa vesilahtelaiset matkailuyrittäjät, matkailuoppaat, kylä- ja yhdistysaktiivit ja tapahtumanjärjestäjät eteläisen Vörumaan ja pohjoisen Rakveren alueen matkailutarjontaan ja saada retkeltä uusia ajatuksia virolaisesta matkailuympäristöstä ja toimintatavoista toteutettavaksi vesilahtelaisessa toimintaympäristössä.
Hankeretkelle osallistuivat Raija ja Markku Ala-Orvola (Maatilamatkailu Ala-Orvola), Sinikka Kangasjärvi (Lempäälän-Vesilahden Matkailuoppaat), Sirkka ja Antti Kinnari (Kinnarin Lomamökit), Erkki O.Mäkelä (Gegwen Getaways), Mirjami ja Hannu Päivärinta (Lempäälän-Vesilahden Matkailuoppaat), Hilkka Rantala (Vesilahden museoyhdistys), Eija, Linda ja Pertti Sorri (Tilausravintola Hukianhovi) ja hankkeen edustajana ja matkanjohtajana hankesihteeri Satu Karvinen. Kuljetuksesta vastasi Markku Nuora Vesilahden Liikenteestä. |
|
|
RETKIOHJELMA
Sunnuntai 4.10.
Retki käynnistyi Narvasta klo 7.30, minkä jälkeen kyytiin tuli retkeläisiä Kirkonkylästa ja Koskenkylästä. Klo 10.30 saavuimme Helsinkiin ja matkustajasatamaan, mistä klo 11.30 lähdimme kohti Tallinnaa. Klo 14 saavuimme Tallinnaan, josta suuntasimme kohti etelää ja Vörumaata. Klo 19 saavuimme Uhtjärven alkulaakson Noitavaltakuntaan (http://www.noiariik.ee/ ), mihin majoituimme. Kyseessä on bed & breakfast-tyyppinen majoituspaikka, joka tarjoaa monenlaista oheisohjelmaa ja ruokailupalveluja myös yritysasiakkaille ympäri vuoden. Ensin kävimme tutustumassa yrityksen isännän Aivo Värtön johdolla tutustumassa parin kilometrin päässä entiseen navettaan tekeillä olevaan lasten Liikennekaupunkiin. Hanke on käynnistynyt 1 ½ vuotta sitten ja saanut EU-rahoitusta. Liikennekaupunki on tarkoitus avata keväällä 2010. Yrittäjä on hienosti saamassa mukaan myös eri yrityksiä sponsoroimaan liikennekaupunkia erilaisilla mainoksilla mm. kaupungin kauppojen näyteikkunoihin. Illallisen jälkeen testasimme upouuden saunan ja kylpytynnyrin. Noitavaltakunnan toiminnassa merkittävää on, että yrityksen toiminta on alkanut paikallisista tarinoista ja niiden tuotteistamisesta matkailukäyttöön. Kaikessa rakentamisessa ulko- ja sisätiloissa toistuivat puusta tehdyt tarinaelementit noitineen, käärmeineen jne.
Maanantai 5.10.
Aamupalan jälkeen jatkoimme matkaa Rougeen, Vesilahden ystävyyskuntaan, missä vierailimme ensin kunnanvirastolla tapaamassa paikallisia virkamiehiä. Kunnanjohtaja Tiit Toots kertoi meille Rougen matkailuelinkeinon kehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä. Rougen matkailukuulumisista meille kertoi hanke- ja kehittämisneuvoja Jaanus Mark, joka esitteli meille EU-hankkeina toteutettuja nuorten toimintakeskusta ja matkailukeskusta (http://www.rauge.ee/ ). Matkailukeskuksen pihapiirissä oli tuulivoimasta valaistukseensa energian saava näkötorni. Rougessa on paljon maatilamatkailua ja sillä on Vörumaan kunnista suurin majoituskapasiteetti. Rougesta jatkoimme Haanjaan, missä kävimme ihailemassa kansallispuiston maisemaa koko Baltian korkeimmalta kohdalta Iso-Munamäen näkötornista.
Matkamme jatkui Vörun kaupunkiin, missä tutustuimme mm. Estonian muistomerkkiin, Viron suurimpaan antiikkikauppaan ja kävimme pellavatuotteiden tehtaanmyymälässä. Vörusta jatkoimme kohti historiallista Tarton kaupunkia. Vanhassa Ruutikellarissa nautitun lounaan jälkeen paikallinen matkailuopas liittyi seuraamme ja tutustuimme kaupungin historiaan, henkilöihin ja rakennuksiin auton kyydissä ja kävellen. Tartosta matkamme jatkui kohti Pohjois-Viroa ja Rakveren kaupunkia. Alkuillasta saavuimme Kohalan kartanoon (http://www.kohalamois.ee/), missä osa retkeläisistä majoittui kellarikerrokseen vanhoista juurekashuoneista tehtyihin huoneisiin ja osa yläkerroksiin. Yllätykseksemme paikan isäntä olikin suomalainen, Virossa jo 13 asunut, joka illallisen aikana kertoi meille kartanon majoitus- ja ruokapalveluista sekä erilaisista oheisohjelmavaihtoehdoista. Hänelle pääelinkeino on maidontuotanto, jonka liitännäiselinkeinona on matkailutoiminta. Kohalan kartano on saanut EU-tukea kartanon kunnostamiseen ja kunnostusprojekti ja ylläpito ovat mittavat, mutta tarkoituksena onkin olla tekemättä mitään kiiltokuvamaista kartanoa, vaan enemmän kodinomaista miljöötä. |
|
|
Tiistai 6.10.
Aamupalan jälkeen suuntasimme Rakveren linnaan, jossa suomenkielisen kohdeoppaan johdolla tutustuimme keskiaikaiseen elämänmenoon mm. sepän pajassa, lääkärin ”vastaanotolla”, kidustuskammiossa ja yksi rohkea pääsi kokeilemaan ruudin valmistusta. Vierailukokonaisuus oli hienosti aikakauteen teemoitettu; opas ja hänen apulaisensa olivat keskiaikaisissa asuissa, opastettaville annettiin myös ritari”paidat” puettaviksi ja elämä keskiaikaisessa linnassa tuli erilaisin käytännön esimerkein ja tehtävin tutuksi. Linna ja linnanpiha muodostivat hienon kokonaisuuden, jossa tekemistä riittää varsinkin lapsille, mutta jossa aikuinenkin viihtyy. Linnan kukkulalla kävimme ihailemassa yhtä Rakveren symbolia, 7 metriä pitkää ja 4 metriä korkeaa Tarvas-patsasta. Patsaan on veistänyt virolainen kuvanveistäjä Tauno Kangro ja sitä rahoittamassa on ollut myös suomalaisia lahjoittajia.
Matkalla takaisin Tallinnan suuntaan pysähdyimme vielä lounaalle Viitnan kestikievarissa (http://www.viitna.eu/). Tallinnaan saavuimme alkuiltapäivästä ja kävimme tutustumassa yhteen Tallinnan suurimmista käsityökaupoista. Myynnissä oli myös rautakauden aikaisia solkia jäljitteleviä edullisia koruja, mistä saimme idean suunnitella lapsimatkailijoille osaksi opastettua kierrosta tai vaikka erilaisten tapahtumien yhteyteen puuhapisteeksi arkeologinen kaivauspaikka. Kaivaukselle sitten piilotettaisiin lasten etsittäväksi yksi hieno solki ja pienempiä saviesineitä. Jokainen osallistuja saisi muistoksi todistuksen arkeologin taidoistaan. Loppuaika Tallinnassa oli vapaata aikaa ja laivalla jatkettiin kohti Helsinkiä klo 18.00, minne saavuimme klo 20.30 ja kotona Vesilahdessa olimme vielä ennen puolta yötä.
Hankeretken anti puretaan vielä tarkemmin hanketyöryhmän kokouksessa, mutta varmasti saimme hyvää vertailuaineistoa ja ideoita liittyen majoitukseen, ruokailuun, opastukseen, oheisohjelmiin ja ohjelmakokonaisuuksiin. |
|
|
