JOHDANTO

Kunnan ympäristönsuojelumääräykset on uusi ohjauskeino, jolla voidaan säädellä paikallisista olosuhteista ja tarpeista aiheutuvia säännöksiä. Näissä ympäristönsuojelumääräyksissä normaalilla tekstillä on kirjoitettu määräykset, jotka velvoittavat ja ovat sitovasti voimassa ympäristönsuojelumääräyksinä. Kursiivilla on kirjoitettu normit, jotka ovat voimassa muun lainsäädännön perusteella, mutta jotka on otettu ympäristönsuojelumääräyksiin informatiivisuuden takia. Pienennetyllä tekstillä ja puolivälistä palstaa alkaen ovat suositukset, joita noudattamalla saavutetaan paremmin ympäristölliset tavoitteet ja vältetään ympäristöriskit. Suositukset eivät kuitenkaan velvoita. Ympäristönsuojelumääräykset perustuvat alla lueteltuihin yhteisiin päätöksiin.

Rakennus- ja ympäristölautakunta 12.09.2000 / § 48
Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.09.2001 / § 57
Vesilahden kunnanhallitus 17.09.2001 / § 204
Rakennus- ja ympäristölautakunta 05.11.2002 / § 79
Vesilahden kunnanhallitus 18.11.2002 / § 190
Vesilahden kunnanvaltuusto 16.12.2002/ § 42


SISÄLLYSLUETTELO

1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

2 LUKU JÄTEVESIEN HAITTAVAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN

3 LUKU JÄTTEIDEN JA KEMIKAALIEN SÄILYTYS KIINTEISTÖLLÄ

4 LUKU MELUILMOITUS JA MELUAVAAN TOIMINTAAN LIITTYVÄT MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

5 LUKU MÄÄRÄYKSET ALUEISTA, JOILLA YMPÄRISTÖN ERITYISEN PILAANTUMISVAARAN VUOKSI ON KIELLETTY JÄTEVEDEN JOHTAMINEN MAAHAN, VESISTÖÖN TAI VESILAIN 1 LUVUN 2 §:N MUKAISEEN UOMAAN

6 LUKU VALVONTATIETOJEN ANTAMINEN

7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET

8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET



1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET


1 § Tavoite

1.1 Näiden määräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen 
1) ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja
2) turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö
3) ehkäistä jätteen syntyä ja haitallisia vaikutuksia 
siten kuin ympäristönsuojelulain 1 luvussa on esitetty.


2 § Määräysten antaminen ja valvonta

2.1 Nämä ympäristönsuojelumääräykset on antanut Vesilahden kunnanvaltuusto ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 §:n perusteella.

2.2 Määräyksien noudattamista valvoo ympäristönsuojelulain 21 §:n mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Vesilahden kunnassa toimii rakennus- ympäristölautakunta.

2.3 Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää sille näissä määräyksissä kuuluvaa ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.


3 § Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin

3.1 Ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa olevien tai niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten lisäksi on niiden täytäntöön panemiseksi Vesilahden kunnassa noudatettava näitä ympäristönsuojelumääräyksiä.

3.2 Nämä määräykset ovat voimassa koko Vesilahden kunnan alueella, jollei muualla näissä määräyksissä toisin säädetä.

3.3 Kunnan muiden viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistaessa tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon, mitä näissä määräyksissä säädetään.


4 § Paikalliset olosuhteet ja määritelmät

4.1 Paikalliset olosuhteet ja alueet, joilla ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, poistaminen ja vähentäminen edellyttää tarkennettuja yleisiä määräyksiä, ovat Vesilahden kunnassa seuraavat alueet:

- taajaan rakennettu alue, jolla tarkoitetaan sellaisia asema-tai rakennuskaavoitettuja alueita sekä muita erillisiä kylä- ja taaja-asutusalueita. Liitekartassa 1 merkinnällä AA rajattu alue.

- pohjavesialue, jolla tarkoitetaan I luokan pohjavesialueita. Pohjavesialueiden rajaus on esitetty liitekartassa 2.

- ranta-alue, jolla tarkoitetaan maankäyttö ja rakennuslain rantavyöhykettä, joka ulottuu 200 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta.

- vesistöjä ovat avopintaiset sisävesialueet luonnollisine ja keinotekoisine osineen. Vesistönä ei kuitenkaan pidetä (Vesilaki(264/1961) 1 luku 1 §):
1) ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänäkään aikana ole riittävästi vettä veneellä kulkua tai uiton toimittamista varten ja jota kalakaan ei voi sanottavassa määrässä kulkea; eikä
2) lähdettä sekä kaivoa ja muuta vedenottamoa, vesisäiliötä ja tekolammikkoa. (Vesilaki 1 luku 2 §). 


2 LUKU JÄTEVESIEN HAITTAVAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN


5 § Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella (jossa on jätevesiviemäri)

5.1 Viemäriin liittyminen

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistö tulee vesihuoltolain 10 §:n mukaan liittää viemäriin, jolla jätevedet johdetaan keskitettyyn jätevesienpuhdistukseen. (Vesihuoltolaki 10 §)

Vapautuksen liittymisvelvollisuudesta voi vesihuoltolain 11 §:n perusteella myöntää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen kuultuaan kiinteistön omistajaa, kunnan terveydensuojeluviranomaista ja alueellista ympäristökeskusta. (Vesihuoltolaki 11 §)

5.1 Viemäriin johdettavat jätevedet

5.1.1 Jätevesiviemäriin ei saa johtaa tai laittaa edes laimennettuna sinne kuulumattomia aineita, kuten ongelmajätteitä, öljyjä tai rasvoja taikka viemärin ja puhdistamon toimintaa haittaavia kiinteitä ja nestemäisiä jätteitä.

5.1.2 Jätemyllyn asentaminen viemäriverkkoon liitetyn kiinteistön viemärilaitteisiin ja jauhetun eloperäisen jätteen tai muun kuin viemäröitäväksi tarkoitetun jätteen johtaminen yleiseen viemäriin on kielletty.

5.2 Jätevesien esikäsittely

5.2.1 Öljyä, polttoaineita, liuottimia tai rasvoja käsittelevien yritys-ja teollisuuskiinteistöjen sekä muiden em. aineita laitosmaisesti käsittelevien kiinteistöjen jätevedet tulee ennen viemäriin johtamista esikäsitellä asianmukaisissa öljyn-, hiekan-ja/tai rasvanerottimissa. Uudet erotinlaitteistot on varustettava tyhjennystarpeen ilmaisevalla hälytinlaitteistolla. Pohjavesialueella erotinkaivot tulee tehdä haitta-aineita läpäisemättömistä materiaaleista.

5.2.2 Kiinteistön haltijan on huolehdittava näiden erotinlaitteistojen tyhjennyksestä, huollosta ja toiminnasta. Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivojen lietetilat on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. Ongelmajäte (öljynerotuskaivojen pintakerros) on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi. Muu jäte tulee toimittaa kunnan osoittamaan paikkaan. 

5.2.3 Tositteet erotinlaitteiden huolloista ja tyhjennyksistä on säilytettävä ja niitä koskevat tiedot on annettava pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja viemärilaitokselle. Tositteet tulee säilyttää viisi vuotta.

5.3 Viemäriin ei saa johtaa ympäristönsuojeluasetuksen 3 §:n liitteessä 1 lueteltuja aineita ilman ympäristölupaa. Em. liitteessä tarkemmin määritellyt aineet ovat mm. raskasmetalleja, liuotusaineita, öljyjä, myrkkyjä. (Ympäristönsuojelulaki 29 §)


6 § Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella 

Talousjätevesien puhdistus- ja käsittelylaitteistojen rakentamisessa, sijoittamisessa, käytössä ja 
kunnossapidossa on sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 103 §:ssä sekä ympäristöministeriön ympäristönsuojelulain 18 §:n nojalla antamassa asetuksessa säädetään, noudatettava näitä määräyksiä.

6.1 Pohjavesialueet (Liitekartta 2)

Pohjavesialueella jätevesien imeyttäminen maahan on kielletty. Pohjavesialueella sijaitsevan maasuodattimen pohja on eristettävä tiiviillä vettä läpäisemättömällä muovikalvolla. Sen lisäksi maasuodattimessa käsitelty jätevesi johdettava tiiviissä putkessa pohjavesialueen ulkopuolelle.

6.2 Ranta-alueet ja saaret

Ranta-alueilla vesikäymäläjätevedet on johdettava umpisäiliöön, mikäli jätevesiä käsitellään lähempänä kuin 100 metrin etäisyydellä vesistöstä. Muut jätevedet tulee tällöin käsitellä siten kuin kohdassa 6.3 esitetään.

Ilman tieyhteyttä olevassa saaressa on uusien vesikäymälöitten rakentaminen kielletty. Muut jätevedet tulee käsitellä siten kuin kohdassa 6.3 määrätään.


6.3 Muut alueet

6.3.1 Jätevesien käsittelylaitteistojen sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistöllä tulee noudattaa taulukossa 1 esitettyjä vähimmäissuojaetäisyyksiä.

Vähimmäissuojaetäisyydet tarkoittavat riittävää suojaetäisyyttä, kun maaperä pystyy suodattamaan jätevettä. Tontin olosuhteista johtuen saatetaan edellyttää suurempia suojaetäisyyksiä. Ympäristönsuojelulain 4 § 4. kohdan mukaan jätevesijärjestelmän rakennuttaja vastaa käsittelylaitteistojen vaikutusten ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi. Tontin olosuhteista johtuen voidaan vesitiiviille säiliörakennelmille hyväksyä pienemmät suojaetäisyydet.


TAULUKKO 1

Kohde Vähimmäissuojaetäisyys (m)

Talousvesikaivo 
- huonosti läpäisevä maaperä 20 
- hyvin läpäisevä maaperä 30 
Vesistö 10 
Tie, tontin raja tai oja 5 
Suojakerros pohjavesitason yläpuolella
- maasuodatuksessa 0,5 
- imeytyksessä 1 


Vesijohtoon liittämättömästä erillisestä saunarakennuksesta tulevat pesuvedet, mikäli niiden määrä on vähäinen (kantovesi), voidaan imeyttää 10 metriä lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin saunarakennus. Jätevedet eivät saa kuitenkaan joutua suoraan vesistöön.

Jätevesien puhdistuslaitteistot ranta-alueilla tulee toteuttaa ja sijoittaa siten, että tulvakorkeuden aikanakaan puhdistamattomat jätevedet eivät pääse suoraan vesistöön.

6.3.2 Mikäli kiinteistön jätevesiä ei ole johdettu viemärillä keskitettyyn jätevesien puhdistukseen, tulee ne kiinteistöllä käsitellä asianmukaisesti vähintään kolmiosastoisella saostuskaivolla ja imeyttämällä/maasuodattimella tai muulla puhdistusteholtaan vastaavalla laitteistolla. Puhdistettujakaan jätevesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön, vaan jätevedet on johdettava sepeliojastoa tai kasvillisuutta hyväksikäyttäen maastoon siten, että jäteveden haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. 

Mikäli jätevesien joukossa ei ole käymäläjätevettä, voi saostuskaivo olla kaksiosainen. Vesijohtoon liittymättömien vapaa-ajan rakennusten ja talousrakennusten muille kuin vesikäymälän jätevesille (vähäinen kantovesi) vähimmäisvaatimus on yksiosainen saostuskaivo ja maaperäimeytys. 

Kiinteistön jätevedet voidaan puhdistaa myös muulla puhdistusteholtaan vastaavalla puhdistuslaitteistolla. Mikäli kohdassa 6.3.1 vaaditut suojaetäisyydet eivät täyty, on jätevesi on johdettava umpisäiliöön tai muualle, jossa se käsitellään tämän luvun mukaisesti.

6.3.3 Ilmoitus jätevesijärjestelmän rakentamisesta tai muuttamisesta

Yleiseen viemäriin tai muuhun keskitettyyn jätevesien käsittelyjärjestelmään liittämättömistä 
rakennuksista, joissa syntyy jätevettä, on kiinteistön omistajan, haltijan tai toiminnan harjoittajan tehtävä aina rakennusluvan hakemisen yhteydessä kirjallinen ilmoitus. Ilmoitus on tehtävä myös, kun rakennetaan vesikäymälä, muutetaan olennaisesti jätevedenkäsittelyjärjestelmää tai kun jätevedenmäärä tai laatu olennaisesti muuttuu.

Ennen jätevesien imeytysjärjestelmän rakentamista tulee kiinteistön haltijan varmistua siitä, että maaperä on laadultaan imeytykseen sopiva. Maaperän laatua ja arvioitua pohjaveden korkeutta koskeva selvitys tulee esittää ilmoituksen jättämisen yhteydessä.

Suositus:
Yleiseen viemäriin tai muuhun keskitettyyn jätevesijärjestelmään liittymättömien kiinteistöjen osalta on suositeltavaa välttää vesivessan rakentamista ja käyttää fosfaatittomia puhdistus- ja pesuaineita.


6.3.4 Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteistot ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa ja puhdistusteho vastaa parhaimmalle käyttökelpoiselle tekniikalle asetettuja vaatimuksia (BAT). Kiinteistön haltijan tulee osoittaa ja tarvittaessa varmistaa puhdistuslaitteistojen toiminnan teho näytteenotoin tai muulla hyväksyttävällä tavalla.

6.3.5 Saostuskaivot, umpisäiliöt ja muut vastaavat jätevesisäiliöt tulee tyhjentää tarvittaessa riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Lietteet tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai muuhun asianmukaiseen, viranomaisen hyväksymään käsittelypaikkaan. Vähäisiä määriä omalla kiinteistöllä syntyneitä esikäsittelemättömiä (stabiloimattomia) sako- ja umpikaivolietteitä voidaan kuitenkin levittää omassa maatalouskäytössä olevalle pellolle sulan maan aikaan. Levitetty liete tulee mullata mahdollisuuksien mukaan viipymättä.

Sako- ja umpikaivolietteet ovat valtioneuvoston päätöksessä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) tarkoitettuja muita vastaavan laatuisia lietteitä ja liete on ennen sen käyttöä maanviljelyksessä käsiteltävä mädättämällä tai kalkkistabiloimalla taikka muulla sellaisella tavalla, jolla voidaan merkittävästi vähentää taudinaiheuttajien määrää ja hajuhaittoja sekä lietteen käytöstä aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja.

6.3.6 Kiinteistön haltijan on säilytettävä tositteet, josta ilmenevät puhdistuslaitteiden tarkastukset, huollot, säiliöiden tyhjennykset sekä mahdolliset näytteenotot. Tiedot tulee pyydettäessä antaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tositteet tulee säilyttää kolme vuotta. 

6.3.7 Mikäli yritys- tai teollisuuskäytössä olevan kiinteistöllä muodostuvat jätevedet ovat määrältään ja koostumukseltaan rinnastettavissa tavanomaiselta asuinkiinteistöltä muodostuviin jätevesiin eikä niiden johtaminen edellytä ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaan ympäristölupaa, tulee niiden osalta noudattaa näitä määräyksiä.

6.3.8 Jätevesien johtamisen luvanvaraisuus

Talousjätevesien puhdistus- ja käsittelylaitteistojen rakentamisessa, sijoittamisessa, käytössä ja kunnossapidossa on sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 103 §:ssä sekä ympäristöministeriön ympäristönsuojelulain 18 §:n nojalla antamassa asetuksessa säädetään, noudatettava näitä määräyksiä.

Jätevesien johtamiselle ojaan tai imeyttämiselle maahan näistä määräyksistä poikkeavalla tavalla saattaa aiheutua vesilain 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun uoman tai altaan pilaantumista, joten sille on haettava aina ympäristölupa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.

6.4 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesun rajoitukset

Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on kielletty katu- ja tiealueilla ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla sekä ranta-alueilla, joista pesuvedet joutuvat suoraan vesistöön.

Pohjavesialueella sijaitsevilla kiinteistöillä ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on sallittu vain viemäröidyllä pesupaikalla, joka on varustettu hiekan- ja öljynerotuskaivolla. 



7 § Perusteet poiketa tämän luvun määräyksistä
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen tässä luvussa olevista määräyksistä, mikäli poikkeamisesta ei arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa seuraavilla perusteilla:

1) Kohdan 6.3.1 suojaetäisyysvaatimuksista jäteveden määrän, maaston kaltevuuden, maaperän laadun ja pohjaveden virtaamissuuntien perusteella



3 LUKU JÄTTEIDEN JA KEMIKAALIEN SÄILYTYS KIINTEISTÖLLÄ


8 § Jätteiden käsittely kiinteistöllä

8.1 Kiinteistön jätehuolto, jätteiden keräily- ja välivarastointipaikat sekä jätteiden käsittelypaikat tulee toteuttaa ja varustaa siten, että jätehuollosta ja jätteiden käsittelystä ei aiheudu terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa naapurikiinteistöille tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön, maaperän tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Jätteiden keräily- välivarastointipaikat ja -säiliöt sekä jätteiden kompostointi kiinteistöllä tulee toteuttaa siten, että estetään haittaeläimien pääsy niihin ja ettei niistä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle.

8.2 Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa hygieenistä tai muuta terveydellistä haittaa, on kuljetettava viivytyksettä asianmukaiseen käsittelyyn.

8.3 Jätteet on kuljetettava niin, ettei jätteitä pääse ympäristöön ja ettei kuljetuksesta aiheudu haittaa terveydelle ja ympäristölle. 

8.4 Kiinteistön jätehuollon järjestämistä koskevat muut kuin tähän lukuun otetut määräykset annetaan kunnan jätehuoltomääräyksissä.


9 § Kompostointi

9.1 Biojätteen ympärivuotisen kompostoinnin tulee tapahtua tiiviissä kompostointisäiliössä eli kompostorissa. Kompostorin tulee olla kannellinen ja haittaeläimiltä suojattu. Kompostoriin ei saa sijoittaa jätteitä, jotka haittaavat kompostoitumista tai kompostituotteen käyttöä. Kompostia tai kompostoria ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi kaivoa eikä ilman naapurin suostumusta yhtä metriä lähemmäksi tontin rajaa. 

Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaan jätteen ammattimaiseen hyödyntämiseen ja käsittelyyn tulee olla ympäristölupa.

9.2 Jätteiden maahan hautaaminen on kielletty lukuun ottamatta puutarhajätteiden käyttöä pihan tai puutarhan hoidossa.

Kuolleet eläimet on haudattava tai hävitettävä noudattamalla Maa- ja metsätalousministeriön päätöstä eläinjätteen käsittelystä (634/94).


10 § Ongelmajätteet

10.1 Erilaatuiset ongelmajätteet on kerättävä ja pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä. 


10.2 Ympäristölle vaaralliset kiinteät ja nestemäiset jätteet kuten esimerkiksi öljyt, maalit, torjunta-aineet ja liottimet tulee kiinteistöllä varastoida ja säilyttää siten, että niiden pääsy maaperään tai ympäristöön on estetty 



11 § Polttoaineiden ja muiden kemikaalien säilytys

11.1 Kemikaalilain (744/1989) 11 §:ssä tarkoitetut terveydelle tai ympäristölle vaaralliset kemikaalit on säilytettävä ja käytettävä niitä koskevien käyttöturvallisuustiedotteiden mukaisesti sekä muulla tavoin siten, että niiden pääsy maaperään, pohjavesiin ja muualle ympäristöön on estetty.(Kemikaalilaki 15, 16 §)

11.2 Kemikaalien säilytys pohjavesialueella

Pohjavesialueella kemikaalit on säilytettävä siten, että mahdollisissa vuototilanteissa kemikaalien valuminen maaperään ja joutuminen edelleen pohjaveteen on estetty. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden päällä pitää lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää.

11.2.1 Säilytys sisätiloissa
Sisätiloissa säilytettävät kemikaalit tulee pohjavesialueella säilyttää tiivislattiaisessa , kynnyksin tai lattiakaadoin varustetussa viemäröimättömässä tilassa siten, että kemikaalin vuototilanteessa kemikaalin pääsy viemäriin tai maaperään on estetty.

11.2.2 Säilytys ulkotiloissa
Ulkotiloissa kemikaalit tulee säilyttää maanpäällisissä kaksoisvaipallisissa säiliöissä tai siten, että kemikaaliastiat on sijoitettu katokselliselle, reunukselliselle ja tiivispohjaiselle alustalle. Säiliöiden täytön tulee tapahtua siten, että mahdolliset vuodot täytön yhteydessä jäävät suoja-altaan sisäpuolelle. Suoja-altaan on oltava tilavuudeltaan suurimman säiliön tilavuus.

11.2.3 Maanalaisten öljysäiliöiden sijoittaminen pohjavesialueella on kielletty.


11.3 Kemikaalien säilytys pohjavesialueiden ulkopuolella

Pohjavesialueiden ulkopuolisilla alueilla kemikaalit on säilytettävä siten, että maaperän, vesistöjen ja pohjaveden likaaminen on estetty. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden päällä pitää lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää.




11.6 Säiliöiden tarkastaminen
Suositus
Ranta-alueella sijaitsevat maanalaiset öljy- ja kemikaalisäiliöt putkivetoineen tulee kiinteistön haltijan tai omistajan toimesta tarkastuttaa valtuutetulla tarkastajalla säännöllisesti vähintään kerran viidessä vuodessa. Muilla alueilla säiliöt tulee tarkastaa vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Tarkastuspöytäkirjan jäljennös tulee toimittaa välittömästi paloviranomaiselle tiedoksi.

Pohjavesialueilla on noudatettava erikseen sitä mitä lainsäädännössä on määrätty.


11.7 Maanalaisten kemikaalisäiliöiden poistaminen

Kiinteistön haltija tai omistaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että kiinteistöllä sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt ja muut kemikaalisäiliöt poistetaan kiinteistöltä, kun niitä ei enää käytetä. Samalla tulee säiliöt puhdistaa asianmukaisesti, mahdolliset vuodot tarkastaa ja pilaantunut maa poistaa tai käsitellä siten, kuin ympäristönsuojeluviranomainen määrää. Mahdollisista vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa pelastus- ja ympäristöviranomaisille.

Öljysäiliön sijaitessa sellaisessa paikassa, että sitä on teknisesti hyvin vaikea poistaa, kunnan valvontaviranomainen voi myöntää poikkeuksen säiliön poistamisesta. 



12 § Perusteet poiketa tämän luvun määräyksistä

12.1 Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen tässä luvussa olevista määräyksistä, mikäli poikkeamisesta ei arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa.



4 LUKU MELUILMOITUS JA MELUAVAAN TOIMINTAAN LIITTYVÄT MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

13 § Äänenvahvistimen jatkuva käyttö ulkotiloissa
Taajaan rakennetulla alueella on äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden jatkuva käyttö ulkotiloissa kielletty yöaikaan (klo 22.00-07.00 h välisenä aikana) sekä lisäksi päiväaikaan sairaalan, vanhainkodin, päiväkodin tai muun vastaavan hoitolaitoksen läheisyydessä.

14 § Äänenvahvistimen tilapäinen käyttö ulkotiloissa

14.1 Taajaan rakennetulla alueella äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden tilapäinen käyttö ulkotiloissa on kuitenkin sallittu tapahtumien yhteydessä torilla, urheilukentällä, uimalassa tai muulla yleisökäyttöön tarkoitetussa tai soveltuvassa paikassa klo 24.00 saakka.

14.2 Liikkuvaan ajoneuvoon tai muuhun kulkuvälineeseen asennettujen sekä kannettavien äänentoistolaitteiden käyttäminen ulkosalla mainos- tai vastaavassa tarkoituksessa on sallittua ainoastaan päiväaikaan klo 07.00-22.00 välisenä aikana.

15 § Yleisötilaisuuksien meluntorjunta

Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjän tulee huolehtia siitä, että äänentoistolaitteiden suuntaus ja äänenvahvistinlaitteiden säädöt on toteutettu siten, että niiden käyttö häiritsee naapurustoa mahdollisimman vähän eivätkä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot ylity.

16§ Meluilmoitusmenettely ja siitä poikkeaminen

Häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta tulee tehdä meluilmoitus ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 

17 § Meluilmoitusta ei tarvitse tehdä seuraavissa tapauksissa: 

1) ilotulitusvälineiden käyttäminen ja ilotulitustapahtumat


2) lentonäytös tai tilapäinen yleisölennätys


3) taajaan asutun alueen ulkopuolella tavanomaisesta ja lyhytkestoisesta ulkoilmatapahtumasta, joka tapahtuu maanantai-perjantai klo 07.00-22.30, lauantai-sunnuntaisin klo 12.00-22.30 välisenä aikana. Tällaisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi markkinatilaisuudet, puhe- , laulu-, tanssi- , kesäteatteri tai massaurheilutilaisuudet. 

Tilaisuuden, tapahtuman tai toimenpiteen järjestäjän on tarvittaessa annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedot äänenvahvistinlaitteiden teknisistä ominaisuuksista, niiden sijoittamisesta alueelle ja muista valvonnan kannalta tarpeellisista ominaisuuksista. 

Mikäli toimenpiteestä tai tapahtumasta aiheutuu merkittävää meluhaittaa asuntoihin, tulee toiminnanharjoittajan tai tapahtuman järjestäjän tiedottaa tapahtumasta, sen luonteesta ja kestosta lähiasutukselle.

18 § Meluilmoituksen tekeminen

18.1 Ympäristönsuojeluviranomainen voi velvoittaa tekemään ilmoituksen tilapäisistä tapahtumista ja töistä, jos ne aiheuttavat erityisen häiritsevää melua lähialueelle.

18.2 Meluilmoitus tulee tehdä hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 14 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista.


18.3 Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä ympäristölupaa edellyttävästä toiminnasta, yksityishenkilön talouteen liittyvästä toiminnasta, puolustusvoimien toiminnasta eikä sellaisesta tilapäisestä toiminnasta, josta kunta on antanut ympäristönsuojelumääräykset 19 §:n nojalla ja samalla määrännyt, ettei ilmoitusvelvollisuutta ole (Ympäristönsuojelulaki 60 §)





5 LUKU MÄÄRÄYKSET ALUEISTA, JOILLA YMPÄRISTÖN ERITYISEN PILAANTUMISVAARAN VUOKSI ON KIELLETTY JÄTEVEDEN JOHTAMINEN MAAHAN, VESISTÖÖN TAI VESILAIN 1 LUVUN 2 §:N MUKAISEEN UOMAAN

19 § Jäteveden johtamiskieltoalueet

19.1 Pohjavesialueella jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty. Näillä alueilla kaikki kiinteistöllä muodostuvat jätevedet on johdettava tiiviissä jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle tai ne on kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön ja siten kuin edellä 6 §:n 1 momentissa määrätään.





6 LUKU VALVONTATIETOJEN ANTAMINEN

20 § Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja

Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän, toiminnan harjoittajan tai järjestäjän on annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpiteistä, laitteista ja suunnitelmista, joilla on tarkoituksena ehkäistä ja torjua ympäristön pilaantumista siten kuin näissä määräyksissä erikseen säädetään.



7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET


21 § Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä myöntää hakemuksesta yksittäistapauksissa luvan poiketa näiden määräyksien kohdasta 6.3.1 niissä edellytetyin perustein. Poikkeamisesta ei saa aiheutua näiden määräysten tavoitteiden syrjäytymistä. Kun tämä otetaan riittävästi huomioon, on kohtuusyillä mahdollista tehdä poikkeuksia erillisperusteiden ohella.

22 § Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset

Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin pakkokeinoista ja seuraamuksista säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja 116 §:ssä.


8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET

23 § Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo

23.1 Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan 1. päivänä helmikuuta 2003.

24 § Siirtymäkausimääräykset

Talousjätevesien puhdistus- ja käsittelylaitteistoja koskevien 6 §:n mukaisten vaatimusten tulee täyttyä viimeistään 10 vuoden kuluttua näiden määräysten voimaantulosta.

Pohjavesi- ja ranta-alueilla sijaitsevien kiinteistöjen talousjätevesien puhdistus- ja käsittelylaitteistojen, jotka on toteutettu ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa, tulee täyttää 6 §:n vaatimukset vähintään viiden vuoden kuluttua näiden määräysten voimaantulosta.