Vesilahden arvokkaat luontokohteet
Natura- alueet ja luonnonsuojelualueet Vesilahdella
Euroopan Unionin Natura 2000 -verkoston tarkoitus on turvata luontodirektiivissä mainittujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen sekä lintudirektiivissä tarkoitettujen linnustonsuojelualueiden suojelu.
Natura-alueilla ei saa heikentää merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue kuuluu Natura-verkostoon. Hankkeet ja suunnitelmat, jotka saattavat vaikuttaa Natura-alueen luonnonarvoihin alistetaan erityiseen vaikutusten arviointiin.
Vesilahdella on viisi Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa arvokasta luontoaluetta: Onkemäenjärvi (43 hehtaaria), Iso-Hyyhynen (31 hehtaaria), Kirveslammi (48 ha), Marttilan rantaniitty (2 ha) ja Niinimäen haka (2 ha). Vesilahden ja Akaan rajalla sijaitsevasta Kirveslammin alueesta osa kuuluu Lempäälän kuntaan.
Vesilahden Natura 2000-alueisiin pääset tutustumaan tarkemmin Pirkanmaan ympäristökeskuksen internetsivuilla: Natura alueet kunnittain/Vesilahti.
Natura-alueiden lisäksi Vähäjärvi on suojeltu lintuvesi.
Arvokkaat luontokohteet
Pirkanmaan liitto kartoitti Vesilahden arvokkaat luontokohteet vuonna 1995. Kohteita löytyi 36. Katso kohteet lueteltuina ja kartalla tästä.
Erämaa-alueita, vanhoja metsiä ja kolometsiä on yhteensä neljä: Haapasenkulma (n.20ha), Lampijärven erämaa-alue (100ha), Hyyhysjärven erämaa-alue (90ha) (nyk. Natura 2000-alue) ja Laukon kolopuumetsikkö (2,5ha).
Arvokkaita lehtoja Vesilahdelta löytyy kuusi: Kurhiannokka (2ha), Ilmiännokka (4ha), Laukonhaka (12ha), Päiretniemi (2ha), Ahtialan lehmuslehto (0,4ha) ja Vähäjärven purolehto (0,25ha).
Puroista ja joista arvokkaita kokonaisuuksia ovat Huhkamonkolun luonnonpuro (ranta-alueineen 1,5ha) sekä Koskenjoki (n. 18ha).
Monimuotoisia ja arvokkaita järviä Vesilahdella on kuusi: Onkemäenjärvi (45ha), Vähäjärvi (45ha), Mantereenjärvi (100ha), Vaihtolammi (1ha), Vähämälitty(12ha) ja Sorrinlampi (5ha).
Pirkanmaan liiton selvityksessä mainitaan seitsemän perinnemaisemaa: Kukkolan keto, Marttilan, Mattilan, Halisevan, Moision ja Riihimäen laidunniityt sekä Niinimäen haka. Osa näistä sekä 11 muuta on mainittuna Pirkanmaan ympäristökeskuksen internet sivuilla: Vesilahden perinnemaisemat.
Arvokkaita kalliomuodostelmia ja jyrkänteitä Vesilahdella on mm. Maivanlahden jyrkänne (1,5ha), Lehmiojankallio (2ha), Pirunvuori (7,5 ha) ja Linnakallio (5ha). Valtakunnallisesti inventoituja arvokkaita kallioalueita on Vesilahdella yhdeksän: 1.Pirunvuori, 2. Nikkilänvuori, 3. Lokkerinvuoret-Laskunvuori, 4. Haukkavuori, 5. Luukaalanvuori, 6. Pussimäenvuori, 7. Rantalanvuori-Komunvuori, 8. Rimminvuori, 9. Runkionvuori. Löydät ne kartalla tästä.
Vesilahden suoalueista valtaosa on ojitettuja ja pinta-alaltaan pieniä. Arvokkaisiin suoalueihin on luettu kuuluvaksi Mantereenrahka ja Hakasuo (100ha, räme ja kosteat rantaniityt) Hulausjärven länsirannalla, Saastonkulmalla sijaitseva Saunasuo (21ha, räme), Ahvenjärven itäpuolella sijaitseva Pahalammin suolampi (20ha), Jouttensuon räme ja niittyalue Alhonselän rannalla (7,5ha) ja Vuorisjärven nevamainen suoalue Suonojärven itäpuolella (28ha).
Vesilahden muinaisjäännökset
Vesilahden alueella on useita suojeltuja kiinteitä muinaismuistoja kuten ihmisten asuin- ja hautapaikkoja. Ne ajoittuvat lähinnä metallikausiin (pronssikausi n. 1500 eaa. - 500 eaa. ja rautakausi 500eaa.- 1150jaa.) Varhaisempia kivikautisia (n.8000 eaa.- 1500 eaa.) löytöjä ei tunneta, mutta niitäkin uskotaan olevan. Linnavuoria eli kalliolle ja mäille tehtyjen muinaisten linnoitusten jäänteitä Vesilahdella on kaksi. Vesilahden muinaisjäännökset löydät lueteltuina tästä. |
