Ely-keskus tiedottaa: Hyytelösammaleläintein levinneisyyden kartoittaminen (Pirkanmaa)

7.8.2018

Pirkanmaan ELY-keskus pyytää ilmoittamaan hyytelösammaleläimistä levinneisyyden kartoittamiseksi (Pirkanmaa)

Pirkanmaan ELY-keskus pyytää ilmoittamaan hyytelösammaleläimistä levinneisyyden kartoittamiseksi (Pirkanmaa)

Pirkanmaan ELY-keskus haluaa selvittää viime viikkoina Lempäälässä havaitun hyytelösammaleläimen levinneisyyttä Pirkanmaalla. Levinneisyyden kartoittamiseksi ELY-keskus pyytää kansalaisia ilmoittamaan havainnoista vieraslajiportaaliin vieraslajit.fi. Lisäksi ELY-keskus selvittelee yhteistyömahdollisuuksia mm. Suomen ympäristökeskuksen kanssa hyytelösammaleläinten esiintymistä sekä niiden mahdollisesta yhteydestä Vuoksen vesistössä esiintyneeseen kantaan. 

Jos havaitset hyytelösammaleläimen, toimi näin

Havaitessasi vedessä hyytelömäisen, läpikuultavan pallon, on kyseessä todennäköisesti hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica). Jotta asia varmistuu, Pirkanmaan ELY-keskus toivoo havainnoista kuvia sekä ilmoituksen vieraslajiportaaliin vieraslajit.fi. Sivustolla voit sijoittaa havaintopaikkasi kartalle sekä kuvata muutamalla sanalla esiintymää ja sen tarkempaa sijaintia.

Sammaleläinten torjunta on haasteellista, sillä se leviää voimakkaasti. Niiden lisääntymistä voi yrittää estää esimerkiksi keräämällä sammaleläinten yhdyskunnat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pois vedestä tai laiturirakenteista eli ennen kuin ne alkavat tuottaa statoplasteiksi kutsuttuja talvehtimisvaiheita.

- Sammaleläimen lisääntymisen estämiseksi havaitut eläimet tulisi nostaa maalle, jossa ne kuolevat helposti.  Sammaleläinten esiintymistä voi myös yrittää vähentää poistamalla rannasta mahdollisia kiinnittymispintoja, kuten ilmaversoisia vesikasveja ja rantaveteen pudonneita oksia, kertoo vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Lisäksi kalastusvälineiden, joihin sammaleläintä on kiinnittynyt, puhdistukseen toivotaan huolellisuutta, erityisesti niitä siirrettäessä vesistöstä toiseen. Sama koskee myös veneitä tai muita vesikulkuvälineitä. Torjunnan tehokkuudesta ei ole Suomessa vielä kokemusta, mutta ELY-keskus haluaa ryhtyä toimenpiteisiin mahdollisen leviämisen estämiseksi.

Havaintoja myös Vuoksen vesistöalueelta

Hyytelösammaleläin ei löydy EU:n eikä myöskään kansalliselta haitallisten vieraslajien listalta. Laji on kuitenkin vieraslaji ja siihen voidaan soveltaa vieraslajilakia 1709/2015 ja sen 3 § Vieraslajin ympäristöön päästämisen kieltoa.

Pyhäjärvi ei ole ainoa vesistö, jossa hyytelösammaleläintä on tavattu. Ensimmäisen kerran lajia on havaittu Vuoksen vesistöalueella noin 10-15 vuotta sitten. Lajin ei tiedetä olevan haitaksi ihmiselle, mutta sen leviämistä Suomessa kannattaa pitää silmällä. Runsaana esiintyessään se voi vaikuttaa järvien ekosysteemiin. Eliö suodattaa vedestä hiukkasia ja vesi voi kirkastua, jolloin veden valaistusolosuhteet muuttujat. Haittoina voidaan pitää kalastusvälineisiin tarttuminen ja erilaisiin rakenteisiin kuten laitureihin kiinnittyminen. Kirjallisuudessa on raportoitu haittoina mm. vedenottoputkien tukkeutuminen. Lisäksi hyytelösammaleläin voi toimia isäntänä loiselle, joka saattaa aiheuttaa lohikaloille maksasairauksia (vieraslajit.fi).